Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 

Blogit

 
Etsi blogista:

Katso uusimmat

Vuosi 2014:
Tammikuu

Vuosi 2013:
Joulukuu
Lokakuu
Heinäkuu
Kesäkuu


 Viisi viimeisintä merkintää:

8.1.2014
Satotiedot 2013 & vertailua edellisvuoteen

Laji

Kokonaissato (kg)

Ala (ha)

Keskisato (kg/ha)

Ohra

94880

29,34

3234

Kaura

120360

35,06

3433

Vehnä

86440

24,6

3514

Rapsi

10240

9,46

1082

Sokerijuurikas

543000

14,63

37116

Kumina

5000

3,36

1488

Säilörehu 1

343900

36,81

9343

Säilörehu 2

156650

17,13

9145

Säilörehu 3

105500

17,63

5984

 

Seuraava teksti vertaa vuoden 2012 ja 2013 satoja.

Kevätvehnäsato jäi hieman edellisvuotta pienemmäksi (n. 3600kg/ha vuonna 2012). Myös keskimääräinen ohrasato oli tänä vuonna aavistuksen verran pienempi, mutta lähes samoissa lukemissa mennään. Kauraa tuli vuonna 2013 n. 200kg/ha enemmän kuin edeltävänä vuonna. Sokerijuurikassato nousi merkittävästi edellisvuotta isommaksi (37tn/ha verrattuna vuoden 2012 25tn/ha). Rapsisato jäi tänä vuonna huomattavasti pienemmäksi, kuin edellisenä, 1080kg/ha verrattuna edellisvuoden n. 1800kg/ha. Kuminasato taas oli paljon suurempi: 2012 sato oli 600kg/ha, kun taas vuonna 2013 hieman alle 1500kg/ha. Nurmisatoa ajatellen edellinen, sateisempi vuosi 2012 oli tätä vuotta parempi, mutta korjuuolosuhteet olivat tänä vuonna helpommat. Yllä olevan taulukon säilörehusadot ovat arvioita, mutta lähellä totuutta.

 

Vuoden 2012 ja 2013 viljasadot ovat kutakuinkin samoissa lukemissa ja merkittävimmät erot löytyvätkin sokerijuurikkaalla, kuminalla ja rapsilla. 2013 oli selvästi kuivempi vuosi kasvun kannalta, mutta sadonkorjuu kävi edellistä vuotta merkittävästi helpommin vuoden 2012 rankoista syyssateista johtuen. Tänä vuonna päästiin korjuuolosuhteiden ansiosta alempiin puintikosteuksiin, jolloin kuivausprosessissa säästettiin merkittävästi pienentyneen polttoöljyn kulutuksen johdosta. Vilja-, rapsi-, ja kumina varastoitiin tilan kuivuriin ja nurmisato pääasiassa kahteen laakasiiloon. Se osa nurmisadosta, joka ei siiloihin mahtunut, tehtiin pyöröpaaleihin.

13.12.2013
Mustialan tilanhoitajan haastattelu
 Ryhmämme jäseniä oli syksyllä haastattelemassa tilanhoitaja Heikki Miettistä. Haastattelussa aiheena oli kulunut vuoden 2013 kasvukausi sekä samalla vertailtiin 2012 ja 2013 vuosia toisiinsa.

Mustialan päätuotantosuuntana on maidontuotanto, jonka syystä etusijalla on kotieläinten rehuntuotanto. Viljelyalat on mietitty siten että rehut varmasti riittävät eläimille koko tuotantokaudeksi. Uuden navetan myötä rehuntuotanto tulee kuitenkin tuplaantumaan koska hiehot jätetään Mustialaan kasvamaan. Tämän vuoksi nurmialaa tulisi vähintäänkin kaksinkertaistaa jotta rehun riittävyys olisi taattu. Eläinmäärän lisääntyessä uudeksi haasteeksi nousee myös pinta-alan riittävyys lannan levitykselle.

Mustialassa on viljelyssä leipäviljoja, sokerijuurikasta, härkäpapua ja kuminaa. Alat ovat riittäneet myös perinteisille leipäviljoille, esimerkiksi Lepaalla on erityisesti vehnälle hyviä viljelysmaita. Tarkoituksena olisi pyrkiä ottamaan viljelyyn mukaan enemmän myös syyskylvöisiä kasveja, kuten syysvehnää.

Mustialassa on viljelty sokerijuurikasta jo yli 80 vuoden ajan. Viljely tullaan ainakin toistaiseksi lopettamaan eri syistä johtuen. Kasvava nurmialantarve on yksi syy. Opetuksen kannalta sokerijuurikasta ei enää nähdä välttämättömänä kasvina koska opetus ei ole ottanut kenttätyöskentelyä sokerijuurikkaan parissa viime aikoina huomioon. Lisäksi resurssipula sen viljelytöissä on yksi syy. Sokerijuurikkaasta ei ole kuitenkaan aikomus luopua kokonaan. Se on tarkoitus ottaa mukaan viljelyyn parin vuoden päästä hyvien satotasojensa vuoksi.

Juurikasalaa tullaan mahdollisesti korvaamaan härkäpavulla. Tilalla on härkäpapua viljelty ja tullaan viljelemään koska sitä on tarkoituksena käyttää oman karjan tarpeisiin. Lisäksi viljelyssä oli kuminaa. Kuminan alaa tullaan mahdollisesti lisäämään jos sen tuet eivät tule putoamaan entisestään. Kuminasta on saatu hyvää satoa, vuonna 2013 saatiin n. 1200 kg/ha. Viljelyssä esiintyvinä ongemina on kuminakoin lisääntyminen ja uusimpana haittana on ilmentynyt tautiasiat.

Jokainen kasvi on omanlaisensa vuodesta riippuen. Eri tekijät vaikuttavat siihen millainen sato saadaan loppujen lopuksi korjattua. Vuoden 2013 tilanne oli vuoteen 2012 verraten osittain parempi. Syysvehnän kohdalla paikka vaikutti paljon, Lepaalla oli vankka syysvehnä ja Mustialassa vuonna 2012 kylvettiin syysvehnää n. 30ha ja vuonna 2013 siitä saatiin korjattua n.5ha. Lepaalla kaura oli myös vankkaa. Vuonna 2013 kauraa meni kuitenkin n.20 tn polttoon DON-toksiinien vuoksi. Tilanne oli melko sama myös vuonna 2012. Myrkyt todettiin omalla arviolla, esimerkiksi vuonna 2012 viimeisissä kauroissa oli havaittavissa punaisia jyviä

Nurmisatojen osalta 1. ja 2. sato olivat vuoteen 2012 verrattuna heikompia. Syynä oli kevään ja kesän liiallinen kuivuus sekä tästä syystä lannoituksen epäonnistuminen. Laitumet kärsivät myös kuivuudesta ja poutivilla lohkoilla oli ongelmia. Kuivuus oli ongelmana myös rikkakasvitorjunnassa. Kasveissa oli vahva vahakerros, joka ei läpäissyt torjunta-aineita. Esimerkiksi savikka oli sitkeä torjunta-aineita vastaan. 

Juurikkaan osalta sato oli hyvä. Juurikas tykkäsi lämpimästä ja nosto-olosuhteet vuoteen 2012 olivat paremmat. Vuonna 2012 juurikkaat "tukehtuivat" veteen sekä nostotappiot vaikuttivat satoon alentavasti. Kaikkien kasvien osalta lajikkeet olivat samoja vuosina 2012 ja 2013. Suurimmat erot aiheutuivat kuivuudesta. Vuonna 2012 sadetta tuli 150ml kun taas vuonna 2013 (1.5.-31.7.) 75ml.

Vuoden 2012 ja 2013 kasvukausissa ei ollut töiden aloituksen suhteen suurta eroa. Vuonna 2012 pellolle oli mahdollisuus mennä ennen vappua mutta resurssipulan takia pääsy viivästyi. Vuonna 2013 ei ollut mahdollisuutta päästä pellolle vielä ennen vappua. Pellolle mentiinkin tekijöistä johtuen molempina vuosina samalla viikolla. 

Sadonkorjuuolot olivat kuitenkin erilaiset. Vuonna 2012 puinnit myöhästyivät sateiden takia. Kasvustot olivat vihreän sekaisia. Kosteudet olivat n. 30% ja lohkoja/lohkon kohtia oli pahasti lakoutunut mutta tuloksena oli kuitenkin laadukkaita satoja. Mustialassa ohraa ja kauraa jäi hieman puimatta. Juurikastakin jäi hieman nostamatta. Suojaviljaan kylvetty sinimailanen tallaantui märkänä syksynä puinnissa ja oljen korjuussa. Tämä vaikutti merkittävästi vuoden 2013 satoihin. 1. sato oli heikko edellisen vuoden korjuusta johtuen mutta hyvän syksyn ansioista 3. sato oli erinomainen. 3. sato kompensoi kevään heikkoja satoja. Sinimailasesta korjattiin lokakuussa viimeinen säilörehusato. Muuten puinnit ajoittuvat syyskuun lopusta lokakuuhun.

Vuonna 2013 oli kuiva syksy, minkä vuoksi viljat pakkotuleentuivat. Puintikosteudet olivat ihanteellisia, jopa 12%. Kuivan kesän ansiosta pellot olivat hyvässä kunnossa, ei pyörän painaumia. Hyvien puintikosteuksien ansiosta kuivauksen kustannukset laskivat vuoteen 2012 verrattuna, polttoaineen hinnan noususta huolimatta. Poltinaika vuonna 2012 oli 12h ja vuonna 2013 2h. Muiden tuotantopanosten hinnat nousivat vähän, ei kuitenkaan merkittävästi. Satoja ei suunnitella myytäväksi tämän vuoden puolella jotta saataisiin katteita hieman täsmäytettyä.

-Sanna



11.10.2013
Kasvustokierros 2.10.2013

Tein oman osuuteni kasvustohavainnoinnista lokakuun toinen päivä. Vilja- ja öljykasvilohkot oli tuolloin jo puitu, mutta sokerijuurikas jatkoi kasvuaan hyvää tahtia. Joku saattaa ajatella, että on vain huumoria tehdä havaintoja sänkipellosta, mutta olen hieman eri mieltä. Puinnin jälkeen on hyvä tarkistaa lohkon yleiskunto, kuten esim. ojitus- tai muiden toimenpiteiden tarve sekä ongelmarikkakasvien tilanne seuraavaa kasvukautta ajatellen. Sadonkorjuun jälkeinen aika on ns. jälkiviisautta, mutta samalla se antaa hyvää tietoa tulevaa ajatellen. Pitää vain muistaa tehdä havaintoja, peilata niitä satotietoihin ja yhdistää syitä ja seurauksia, eli mitä tapahtui ja miksi, eikä vain pelkästään todeta että ”ensi vuonna paremmalla tuurilla” ja ”tuet tulee joka tapauksessa”. Havainnointiolosuhteet olivat hyvät, aurinko paistoi ja autolla pystyi kätevästi liikkumaan pelloilla, myöskään lantaa ei ollut vielä levitetty mihinkään.

 

 

Seuraavassa joitakin kuvia ja kommentteja havaintolohkoilta eri kasveista:

 

Rapsi:

 



Kasvusto oli puitu neljä päivää aiemmin. Satoa kertyi n. 1100kg/ha. Rapsin taimettumista oli vaivannut kova kuivuus ja kirpat. Kasvusto oli ollut harvahkoa ja varsisto ohutta. Tilanhoitaja kertoi, että puitaessa kasvuston ylimmät lidut olivat hieman varisseet, kuten asiaan kuuluu, mutta alimmat lidut olivat auenneet ja tyhjät sekä mustuneet. Tilanhoitaja epäili tuhohyönteisiä syyllisiksi. Kolme pienialaista aluetta oli jätetty puimatta, koska osa siemenistä oli itänyt vasta kesän sateista ja on nyt täydessä kukassa, osittain kukinta johtuu myös harvan kasvuston jälkiversonnasta. Lohkolla ei ollut välitöntä kestorikkakasvien torjuntatarvetta, vain muutamia nuoria valvatteja oli havaittavissa.

 

Kevätvehnä:



 

Lohkolla kasvoi kohtalaisesti juolavehnää ja glyfosaattitorjunta olisi ollut ajankohtainen. Lisäksi esiintyi syysitoista saunakukkaa ja vaarattomampaa pelto-orvokkia. Puintitappioita ei juuri näkynyt. Olki oli myyty pellolle ja paalattu ostajan toimesta pois. Kaukjärventien puoleisella lohkon osalla sänki oli harvaa ja tummaa, joten sato on niiltä osin jäänyt heikoksi, syynä tähän lienee maalajin poutivuus, eli herkkyys kuivuudelle maan pienen hyötykapasiteetin vuoksi. Kuivuus oli vaivannut siis myös kevätvehnää. Kevätvehnän sadoksi tuli 3900kg/ha.

 

Syysvehnä:


 

Syysvehnän talvehtiminen epäonnistui pahasti. Samoin kävi lähes kaikille koulutilan syysvehnille. Poikkeuksen tekivät Lepaalla sijaitsevat vuokralohkot, joilla esikasvina oli kumina. Ilmeisesti kuminan vahva juuristo oli muokannut maata ja tehnyt vesitilaa, joten näillä lohkoilla sato oli korkea. Keväällä osa havaintolohkosta kylvettiin kevätvehnälle. Säästetty osakaan ei kuitenkaan tuottanut juuri satoa ja se niitettiin syksyllä maahan. Erityisen harvaan kasvustoon oli noussut monenkirjava rikkakasvisto, mm. voikukkaa esiintyi runsaasti. Lohko kannattaisi ruiskuttaa tai ainakin muokata huolellisesti, mieluiten kyntää.

 

Säilörehunurmi:




 

Säilörehunurmen havaintolohkolla oli kolmannen sadon paalien käärintä ja pinoaminen käynnissä. Sato näytti muodostuvan korkeaksi ja puhtaaksi. Minkäänlaisia painumia nurmissa ei ollut ja kasvusto oli aukoton. Niittojälki oli tasainen, eikä kunttaa ollut niitetty mukaan rehuun. Myös paalausjälki oli siisti, eikä korjaamatonta kasvustoa ollut sen kummemmin pystyssä kuin sotkettuna tai niitettynä maassakaan.

 

 

 

Srnurmi+sinimailanen:




 

Sinimailasta oli ollut nurmisiemenseoksessa neljännes ja se oli ensimmäisenä vuonna pärjännyt hyvin. Sinimailanen ei tarvitse typpilannoitusta, mutta muiden nurmikasvien vuoksi lohkolle oli levitetty typpeä 60kg/ha. Kasvustosta oli vähän aiemmin korjattu kolmas sato ja se oli edelleen lähtenyt rehevään kasvuun. Kasvusto oli todella puhdas ja vain pienissä aukkopaikoissa näkyi hieman voikukkaa. Talvituhoa oli tullut ainoastaan mitättömiin alueisiin joihin oli jäänyt enemmän olkea suojaviljasta. Maan rajassa oli vielä näkyvillä suojaviljan sänkijätettä. Lohkon tiehen rajoittuva reuna kaipaa vesakon torjuntaa. Viime syksyn suojaviljan ja oljen korjuun eri työvaiheiden ajojäljet erottuivat kasvustosta, sinimailanen on arka perustamisvuoden maan tiivistymiselle ja viime syksy oli tunnetusti märkä. Satotietoja ei ollut vielä saatavilla nurmien osalta, mutta varmaa on että niukkaa, kuivasta kärsinyttä kevätsatoa paikkaa huomattavan hyvä kolmas sato.

 

Kumina:




 

Kumina oli lähtenyt puinnin jälkeen vauhdikkaasti uudelleen kasvuun ja näytti rehevältä. Toisinpaikoin kasvusto oli jo sängen yli, mutta pääosin vielä pientä. Kasvustossa oli viljelysuuntaan nähden poikittaisia reilun metrin levyisiä raitoja, joissa kumina oli selvästi ympäristöään korkeampaa ja rehevämpää. Raidoille en oikein keksinyt järkevää selitystä, salaojien paikoiksikaan en niitä ainakaan heti luokitellut, koska ne olivat vajaan kymmenenmetrin välein. Kevätitoista saunakukkaa löytyi yksi pesäke ja syysitoista hieman paikoittain. Sato oli noin 1260kg/ha.  

 

Kaura:




 

Kauralohkolla esiintyi reilusti juolavehnää laajoilla alueilla. Erityisesti juolavehnä oli kasvanut ruiskutusurissa. Glyfosaatti torjunta olisi tarpeen. Myös yksittäisiä ohdakkeita löytyi. Metsän reunassa Aslak -kaura oli mennyt lakoon ja näillä alueilla puintitappioita oli havaittavissa. Oljet oli korjattu noukinvaunulla pois. Lohkolta oli jäljistä päätellen käyty poistamassa maakivi. Kasvusto oli ollut tasainen ja sato oli 3600kg/ha.

 

 

 

Sokerijuurikas:


 




Juurikaslohkon taimettumista oli myös häirinnyt kuivuus. Kasvustossa oli paikoittaista aukkoisuutta. Rikkakasvien torjunta oli myös muodostunut ongelmaksi, koska kuivassa rikkakasvien vahakerros oli tullut niin paksuksi, ettei se yölläkään tahtonut päästää torjunta-aineita lävitseen. Rikkakasvit oli torjuttu kemiallisesti kolmeen kertaan. Saunakukka ja jauhosavikka olivat päässeet isoiksi ja niitä oli torjuttu niittokoneella niittämällä juurikaskasvuston yläpuolelta. Lohko oli myös harattu. Silti saunakukat olivat peittäneet kasvuston ja juurikkaat olivat selvästi pienempiä kuin vapaasti ja valossa kasvaneet. Paremmilla alueilla juurikkaat olivat reheviä ja suuria, näiltä alueilta on odotettavissa hyvä sato. Muutamissa lehdissä näkyi pakkasöiden aiheuttamia jäätymisoireita. Ramulariasta ei ollut merkkiäkään.





-Tero

11.10.2013
Kasvinsuojelu
Kulunut kesä oli kasvinsuojelun kannalta Mustialassa melko haasteellinen. Ongelmana oli aluetta riivannut kuivuus, jota voidaan havainnollistaa sademäärällä toukokuun alusta heinäkuun loppuun: vuonna 2012 vettä satoi mainitulla aikavälillä noin 150 milliä, kun taas vuonna 2013 sade jäi noin 75 milliin, eli noin puoleen edellisestä. Kuivuus aiheutti ongelmia varsinkin rikkakasvien torjunnassa, ja erityisesti jauhosavikka tuntui jallittavan alueen viljelijöitä lähtemällä nopeaan kasvuun vasta ruiskutusten jälkeen. Hyönteistuhoilta ja kasvitaudeilta pystyttiin onneksi suurimmaksi osaksi välttymään.

Ruiskutuskalustona Mustialan opetusmaatilalla käytetään pääasiassa Amazonen kasvinsuojeluruiskua, jossa on 1300 litran säiliö ja 21-metrinen puomisto. Viljoille tehdään kylvön yhteydessä ajourat. Nurmien tarvittavat ruiskutukset tehdään Trimblen ajo-opastimen ja automaattiohjauksen avulla. Järjestelmä on osoittautunut tarkaksi ja helppokäyttöiseksi. Ruiskutustraktorina on Valtra N141. Sokerijuurikkaiden ruiskutuksessa käytetään vanhempaa Hardi-ruiskua, jossa on 600-litrainen säiliö ja 10-metrinen puomisto.

Tarkkailussa oleva kevätvehnälohko ruiskutettiin 7.6. Aineena käytettiin Logran 20 WG:n (20g/ha) ja Oxitrilin (0,5l/ha) seosta, vesimäärä 200l/ha. Tätä seosta on käytetty Mustialan tilalla aiemminkin ja teho on todettu hyväksi. Tänä vuonna torjunnassa ei kuitenkaan onnistuttu aivan toiveiden mukaisesti. Vaikka ruiskutustyö tehtiin huolellisesti oikeita ainemääriä käyttäen ja vieläpä yöaikaan, kuivuus aiheutti ongelmia ja teho jäi hieman vaisuksi. Lisäksi jauhosavikkaa tuli lisää ruiskutusten jälkeen. Suurin osa savikasta lähti itämään vasta myöhemmin pienen sateen jälkeen, ja se kasvoi vauhdilla. Lisäksi savikka ei kuivuuden keskellä ollut erityisen vastaanottavalla tuulella, jolloin aineet eivät päässeet kunnolla kasviin käsiksi.

Syysvehnälohko ruiskutettiin 18.5 samalla seoksella kuin kevätvehnäkin. Täällä rikkaruohot pääsivät ikävä kyllä suorastaan kukoistamaan, sillä kasvusto oli talven aikana kärsinyt ja jäänyt ikävän harvaksi, suoden rikoille enemmän tilaa. Pahimpia aukkoja paikkailtiin keväällä kylvämällä lohkolle kevätvehnää, mutta näilläkin alueella rikkoja esiintyi. Seoksen teho jäi tälläkin lohkolla huonoksi ja samoin ruiskutuksen jälkeen uudet rikat nostivat päätään.

Kauralohko ruiskutettiin 13.6 Samalla Logranin ja Oxitrilin seoksella kuin vehnäkin. Tällä lohkolla kasvinsuojelussa onnistuttiin hieman paremmin. Juolavehnää esiintyi jonkin verran, ei kuitenkaan ongelmaksi saakka, samoin ohdaketta löytyi muutamasta kohdasta vähän. Eräällä toisella kauralohkolla aine ei tehonnut ollenkaan, koska juuri ruiskutuksen jälkeen alkoi yllättäen sataa. Tälle lohkolle ruiskutettiin myöhemmin Mustang Fortea (0,75l/ha), joka tehosi erinomaisesti ja puhdisti kasvuston lähes täysin, vaikka rikat olivatkin melko hyvässä kasvussa. Hyvä teho oli luultavasti hyvien olosuhteiden ja väkevän aineen yhteisvaikutuksen ansiota.

Rapsille tehtiin 5.6 sekä hyönteis-, että rikkakasvitorjuntaa. Seoksena oli hyönteismyrkky Mavrik 2F (0,2l/ha) ja rikkakasvimyrkky Galera (0,3l/ha) sekä kiinnite Dassoil (0,3l/ha). Rapsilla esiintyi jonkin verran hyönteistuhoja, joten myöhemmin ruiskutettiin kuoriaisten varalta vielä Avauntia (170ml/ha). Aineet tehosivat hyvin. Ainoastaan yhdessä pellon kulmassa esiintyi jonkin verran juolavehnää, hieman myös saunakukkaa. Suurin osa lohkosta oli kuitenkin varsin puhdas.

Kuminalle suoritettiin 18.5 rikkakasviruiskutus. Aineena käytettiin Fenixiä (0,2l/ha) ja teho oli hyvä. Hyönteisten varalta ruiskutus tehtiin Mavrik 2F:llä (0,3l/ha) 18.6. Vaikka ruiskutusajankohdan epäiltiinkin olevan hieman myöhäinen, osoittautui se kuitenkin oikeaksi. Hyönteistuhoja ei kuminalohkolla juuri näkynyt, ei myöskään rikkakasveja, ja tämä näkyikin myöhemmin sadossa, josta tuli varsin hyvä.

Sokerijuurikkaalla esiintyi eniten ongelmia rikkakasvien kanssa. Jauhosavikka ja varsinkin saunakukka olivat isoja ongelmia, eikä näitä onnistuttu kunnolla torjumaan useista ruiskutuskerroista, harauksesta ja jopa niitosta huolimatta. Aineina käytettiin Betanalia, Betanal Progressia, Safaria, Goltixia ja eri kiinnitteitä. Ruiskutuskerrat tehtiin huolella ja oikeita ainemääriä käyttäen, mutta kuivuuden johdosta teho jäi huonoksi. Juolavehnää torjuttiin Targa-Superilla. Heinäkuun alussa rikkakasvit niitettiin kesantoleikkurilla säätämällä kone niin, että juurikkaat eivät vahingoittuneet. Saunakukka kuitenkin toipui tästä harmittavan nopeasti. Edes haraus ei tuonut paljoa lohtua. Vaikka rikkakasveja esiintyi paikoin hyvinkin paljon, juurikassato vaikutti kuitenkin ensimmäisten nostojen perusteella kohtalaiselta.

Nurmien kasvinsuojelulle ei ollut juurikaan tarvetta. Vain yhdelle lohkolle tehtiin rikkatorjuntaa Starane XL:llä ja teho oli hyvä. Kesä oli Mustialan alueella haasteellinen, mutta torjunnoissa onnistuttiin kuitenkin suurimmilta osin vähintään kohtalaisesti. Ainoastaan sokerijuurikkaalla ja syysvehnällä oli todellisia ongelmia kasvinsuojelun suhteen niin, ettei mikään tuntunut auttavan. Hyönteistorjunnoissa onnistuttiin kuminan osalta hyvin, rapsilla hieman heikommin. Tautitorjunnoille ei esiintynyt tarvetta.

- Tuomas
16.7.2013
Kasvustohavainnointia 13.6.2013
 Suoritimme ensimmäistä ”virallista” kasvustohavainnointia Sannan kanssa kesäkuun puolessa välissä. Viljat olivat orastuneet ja pystyimme tekemään erilaisia havaintoja kasvustoista. Tarkastelimme rapsin, sokerijuurikkaan, kevät- ja syysvehnän, kuminan ja kauran alkaneita kasvuja. Rapsi-ja sokerijuurikaslohkot sijaitsevat viimevuotisella muokkauskonepäivänä käytetyllä lohkolla uuden konehallin takana. Rapsi oli mielestämme huonon näköistä, sillä sen lehdissä oli paljon reikiä ja kehitys on ollut selvästi hitaampaa kuin viljoilla. Kasvuston korkeus oli noin 20 cm ja siinä oli nähtävissä kukkavarsien alkuja. Rapsi oli taimettunut tasaisesti, mutta ilmeisesti kirpoista johtuen kasvusto ei näyttänyt hyvinvoivalta.  Rikkaruohoista esiintyi savikkaa ja mataraa. Juurikaslohkolla oli huomattavan paljon saunakukkaa, johon kiinnitimme huomiota. Juurikas oli taimettunut hyvin, mutta se oli vielä matalakasvuista.

                             Vehnäkasvustot olivat kuin toistensa peilikuvia. Kevätvehnää oli rapsi- ja sokerijuurikaslohkoja vastapäätä ja syysvehnä puolestaan Kaukjärventien varrella. Kevätvehnässä kasvusto oli tasainen, ja siitä voi tulla hyvä sato jos säät sallivat ja kaikki kasvinsuojelutoimenpiteet onnistuvat. Kasvuston korkeus oli noin 30 cm.  Lehdissä oli havaittavissa vaaleita laikkuja ja osa lehdistä oli myös ruskehtavia, mutta muuten kasvusto näytti lupaavalta. Syysvehnä sen sijaan oli epätasaista ja kasvustoa oli jouduttu kylvämään uudelleen siten, että syysvehnän suurimmille aukkopaikoille oli kylvetty kevätvehnää. Syysvehnä oli tullut tähkälle ja korkeus oli noin 40 cm. Kasvuston epätasaisuus oli suurin silmiinpistävin asia minkä lohkolta huomasi. Myös pelto oli kuiva ja päällä oli kovaa kuorta. Päättelimme, että Mustialassa ei ollut satanut vähän aikaan. Eri paikoissa on tullut kuurosateita, joissa on pahimmillaan tullut 100 milliä vettä parissa tunnissa ja toiset paikat ovat jääneet kokonaan vailla vettä.

                             Kumina- ja kaurakasvustot sijaitsevat 10-tien varrella. Kumina oli juuri parhaillaan kukintavaiheessa. Kasvuston korkeudeksi arvioimme noin 70 cm. Kasvusto oli tasainen, muutamaa harvempaa paikkaa lukuun ottamatta.  Lohkolla esiintyi jonkin verran saunakukkaa ja juolavehnää. Kaura ei ollut niin hyvin orastunut verrattuna muihin viljoihin. Pellon pinta oli todella kovaa ja kokkareista, ja tämä on mielestämme ollut osasyy heikkoon orastumiseen. Pellossa näkyi melko tuoreet traktorin jäljet, josta päättelimme lohkon ruiskutettu vähän aikaa sitten.


Susanna ja Sanna
Kuvat kumina, syysvehnä, rapsi, kevätvehnä, kaura, juurikas

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2019