Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 

Blogit

 
Kirjoittajan esittelyKirjoittajan esittely

Etsi blogista:

Katso uusimmat

Vuosi 2009:
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu


 Merkinnät, maaliskuu 2009:

31.3.2009
Skotlannin ihmeitä
Alla kuvia lomareissultamme

Loch Ness...


....ja sen hirviö


Dunvega linnan tykin näkymiä

Vahingossa ja hieman laittomasti otettu kuva Dunvegan sisätiloista


Näkymä Old Man vuorelta


Edinburgh


Paikallinen rokkari



30.3.2009
Skotlannin ympäri kuudessa päivässä

 Siinä missä suomalaiset pääsevät viettämään hiihtolomaa yms. muita pyhiä, pääsevät täällä skotlantilaiset viettämään kunnolla pidennettyä pääsiäislomaa. Pääsiäislomamme alkoi 22.3 ja koulun penkille palataan 20.4. Nyt on hyvää aikaa tehdä kaikki projektityöt mitä kursseilta olemme saaneet, sekä valmistautua edessä häämöttävään maratooni esitelmään. Suurin osa saksalaisista SAC vaihto-opiskelijoista lähtivät käymään kotonaan loman aikana, joten me tänne jäljenne jääneet päätimme ottaa auton alle ja kiertää vaatimattomasti Skotlannin ympäri kuudessa päivässä.

Matkalla sattui ja tapahtui yhtäsuntoista, mutta ohessa, alla olevista blogi otsikoista selviää tiivistelmänä tapahtumien kulku. Kannattaa klikata näkyviin kaikki maaliskuun merkinnät näkyviin jos haluaa nähdä koko matkan tapahtumat.

Terveiset!
Simo

     

30.3.2009
Matkan 1.päivä 23.3 Maanantain

Aberdeen – Inverness – Ratagan     Ajomatkaa yhteensä noin 280km


Reissu porukkaamme kuului kaksi suomalaista: Simo ja Elli, sekä kolme ranskalaista matkaajaa: Olivier, Pauline ja hänen poikaystävänsä, joka tuli erikseen visiitille Skotlantiin, Paul.

Kaikki yöt vietettiin backpacersseissa, jotka on hyvä ja edullinen tapa viettää öitään tien päällä.

Backpacerssin huoneissa on punkat 4-12 henkilölle ja yleensä näissä paikoissa on kokkaamis mahdollisuudet omille ruuille, joten samalla säästää rahaa kun ei ”tarvitse” juosta ravintoloissa.


Lähdimme liikkeelle aikaisin aamulla hakemaan autoamme, jonka vuokrasimme Europcarilta. Aamu meinasi alkaa mukavasti sydänkohtauksella, kun vuokraustoimiston täti ilmoitti, että ilmoitetulla kuskilla ei ole ikää ajaa tämän kokoluokan autoa. Kyseisen auton vuokraamiseen ikä vaatimus oli 25 ja itseltäni puuttuu sattumalta muutama vuosi tähän. Onneksi toimiston täti ajatteli, että minulla on tarpeeksi kilometrejä naamataulussa ja hän vanhensi minut 25 vuotiaaksi tietokoneella ajopapereita varten. Niin se aika vain rientää…

Pääsimme vihdoin matkaan ja lähdimme kohti Invernessiä, jota kutsutaan Ylämaiden aluksi. Matkalla näimme kyltin Glen Morayn viski tislaamolle, jossa meidän oli aivan pakko käydä tutustumassa paikalliseen ihme juomaan. Tislaamon kaupassa, pullohylly sekä tislaamon maltaan tuoksu puhui monet meistä matkaajista ympäri ja matkaan tarttui muutamia maistiais- pulloja.


Invernessissä pysähdyimme nopeasti syömään ja käännähdyimme keskustassa. Invernessin jälkeen alkoi tieltä näkyä todella pitkä sekä kuuluisa Loch Ness, joka on 37km pitkä ja varmasti Skotlannin kuuluisampia turisti nähtävyyksiä. Kyseisessä järvessä asuu huhujen mukaan Loch Nessin hirviö, jota pysähdyimme useaan otteeseen metsästämään päivälliseksi, mutta turhaan. On varmaan sanomattakin selvää, että järvi on todella kaunista katseltavaa ja kun matkan edetessä ympärillä alkoi näkyä aina vain jylhempiä vuoria alkoi maalaispojan päätä heikottaa.

Päivämme päättyi backpackers paikkaan Rataganiin, joka sijaitseen Loch Duichin tuntumassa.

 

Loch = Järvi

    

30.3.2009
Matkan 2.päivä 24.3 Tiistai

Ratagan – Kilmaluag -> Isle of Skyen länsi- rannikko 
Ajomatkaa yhteensä noin 160km


Hassusti nukutun yön ja nähtyäni painajaisia vasemmanpuoleisesta liikenteestä oli taas aika jatkaa matkaa upeiden maisemien alla. Nyt suuntana oli Isle of Sky. Tarkoitus oli käydä tarkastamassa Skyen länsirannikko ja tutkia kaikki sen nähtävyydet.

Pysähdyksiä tehtiin useaan otteeseen, mutta ehkä merkittävin käynti kohde oli Dunvegan castle. Linna kuuluu MacLeod klaanille ja se on lähes 800 vuotta vanha. Massiivinen linna on rakennettu aivan meren äärelle ja linnan tykkitasolta huomaa selvästi, että rakennus on todella tehty myös taistelu tilanteita varten eikä vain pelkäksi asumukseksi. Linnan puutarha oli useamman hehtaarin kokoinen, joka sisälsi paljon eksoottista kasvillisuutta ja jopa pieniä vesiputouksia!

 Matka taittui sateen alla Kilmaluagiin, jossa vietimme seuraavan yön. Tiet muuttuivat matkan kuluessa aina vain pienemmiksi ja mutkaisemmiksi, kiivetessämämme urhealla Wolkkarillamme vuoristoa ylöspäin.


Dunvegan

30.3.2009
Matkan 3.Päivä 25.3 Keskiviikko

Kilmaluag – (Ardvasar) - Portree ->   Isle of Sky itä-rannikko      Ajomatkaa yhteensä  xxx km  

Mikä onkaan parempaa kuin aloittaa päivä pienellä vuoristo kuntoilulla? Ensimmäinen pysäkki oli Old Man of Storr. Se on vuori, jonka korkeus on 719m ja se omaa todella persoonallisen näköisen huipun. Paikka on suosittu päivä vaelluskohde ja me tahdoimme myös käydä sen huipun tuntumassa katsastamassa mitä Old Manille kuuluu. Skyessa keli saattaa vaihdella päivän mittaan moneen kertaan sateesta päivän paisteeksi, kuitenkin yksi tekijä pysyy aina ja se on pirunmoinen tuuli. Huipulle lampsiessa oli sade kastellut meidät useaan otteeseen, mutta huipun juurelle päästyämme saimme auringon paisteen yllemme ja näimme ehkä yhden Skotlannin hienoimmista maisemista.


Matkalla Ardvasarin kylään, ajoimme paikalle jossa voi tähystellä kopista kiikareilla rannalla asustelevia saukkoja. Saukkoja emme nähneet, mutta lähes kaikille uutena tuttavuutena näimme rannalla aurinkoa ottavia hylkeitä.

Ardvasarissa kävimme tarkastamassa Armandale Castlen rauniot ja varaamassa itsellemme lautta liput Courteachan satamaan. Yömme vietimme Portreessa.


Missä se saukko menee?!

30.3.2009
Matkan 4.Päivä 26.3 Torstai

Portree – Ardvasar- Courteachan – Fort WilliamGlasgowEdinburgh 

Ajomatkaa yhteensä noin 380km

Edessä oli pitkä automatka ja jännittävät hetket sään kanssa. Radiossa lupailtiin lumisateita ja soittivat kaameaa musiikkia kaupan päälle. Autossamme ei ollut talvirenkaita, joten ei naurattanut.

Ardvasarista ajoimme autolautalle, jolla matkasimme Courteachaniin. Olen matkustellut useaan otteeseen autolautalla Ruotsiin, mutta tämä puolituntinen Atlantilla veti voiton. Laineet olivat todella suuria ja pieni laiva keinui niissä todella paljon. Tunnetusti agrologit tahtovat tehdä paljon tieteellisiä testejä, joten päätin kokeilla keinuvassa laivassa kahvin juontia. Loppupäätelmänä todettakoon, että edes kävely kahvikuppi kädessä kyseisellä paatilla oli liian vaativaa, eikä ollut kaukana että joku vastaan tulija olisi nauttinut kahvini hänen rinnuksiltaan.

Rantauduttua vihdoin Courteachaniin, kävimme vain nopeasti pysähtymässä paikallisella rannalla ja sitten ajoimme melkein yhtä matkaa Edinburghiin.
Fort Williamin kohdalla näimme Skotlannin korkeimman vuoren Ben Nevisin, jonka korkeus on 1343 metriä. Kyseisen vuoren kanssa teimme sopimuksen, että tämä ei ollut viimeinen kerta kun näimme.

Matkan varrella taisimme kokea kaikki mahdolliset säätilat; sadetta, rakeita, sumua, auringon paistetta, kaikki nämä yhtä aikaan ja erikseen, eikä siltä lumeltakaan säästytty! Keskellä vuoristoa ajaessamme auton ulkolämpömittari alkoi näyttää uhkaavasti lähellä nolla astetta, ja tuulilasissa alkoi näkyä jotain lumen tapaista. Onneksi keli pysyi sulana, joten homma pysyi hanskassa. Skotlannissa on varauduttava kaikkeen.


Tarkoituksenamme oli kiertää Glasgow, mutta erehdyksessä ajoimme väärälle tielle ja päädyimme pahimpaan ruuhka aikaan Glasgown keskustaan. Pulssi nousi taas punaiselle, mutta selvisimme hengissä ulos kaupungista ja vihdoin pääsimme perille Edinburghiin, jossa luovutimme rakkaan automme.


 

30.3.2009
Matkan 5.päivä 27.3 Perjantai

Edinburgh

 

Edinburgh on ehkä kaunein kaupunki mitä on ikinä tullut nähtyä. Pelkästään jo bussi matkalla kaupungin keskustaan loksahti haavi auki moneen kertaan. Kaupungissa on 450 000 asukasta ja on Glasgown jälkeen Skotlannin toiseksi suurin kaupunki.

Yöpaikkamme sijaitsi vanhassa kaupungissa, joka oli loistava tukikohta päivän mittaiseen kaupunki reissuun. Yksipäivä Edinburghin tutkailuun ei riitä alkuunkaan, joten päätimme keskittyä vanhan kaupungin nähtävyyksiin. Taas kerran, nähtävää riitti aina aivojen ylikuormittumiseen saakka.

Keskellä kaupunkia jöllöttää Scott Monument joka on 61 metriä korkea rakennelma ja se on tehty Sir Walter Scottin muistolle. Monumenttiin on tehty rappuset ylös ja näköala tasot, joihin yleisöllä on pääsy 3 punnan pääsymaksua vastaan. Korkeat paikat kiehtovat mieltä ja täytyihän tämäkin ihmetys käydä tarkastamassa.

Myös Edinburghin linnan piha-alue tuli tutuksi, kuin myös Museum of Scotland sekä National Gallery of Skotland, joissa tuli vietettyä useita tunteja. Edinburgh loisti myös ravintola tarjonnallaan ja niitä riittää varmasti jokaisen makuun. Eräässä ravintolassa pääsimme myös maistelemaan Skotlantilaisten kansallis- ruokaa, Haggista.

30.3.2009
Matkan 6.Päivä 28.3.Lauantai
Edinburgh – Perth – Aberdeen

Viimeinen päivä taittui bussilla matkustaen. Olimme lopen uupuneita ja onneissamme aloitettuamme matkan ”kotiin” päin. Meillä oli suuret suunnitelmat kierrellä Perthissä.
Tosin emme ottaneet huomioon, että tällä kertaa joudumme kantamaan itse matkatavaramme, kun ei ollut enää autoa käytössä. Perthiin päästyämme tyydyimme vain katsastamaan paikallisen museon ja vähän kaupunkia. Skotlantilaisessa systeemissä on se hyvä puoli, että kaikki museot ovat ilmaisia, vaikkakin todella laajoja ja mielenkiintoisia.

Perth itsessään oli rakastettava pikku kaupunki, jossa ihmiset olivat todella ystävällisiä ja avuliaita.
Silmät ristissä marssimme Perthin bussi pysäkille ja pääsimme vihdoin aloittamaan matkan Aberdeeniin.

Kämpille pääsy tuntui hyvältä pitkän reissun jälkeen. Yht´äkkiä Aberdeenkin alkoi näyttää paljon kiehtovammalta paikalta mitä se ennen olikaan. Matkan jälkeen näkemys Skotlannista muuttui aivan täysin ja se ei todellakaan ollut pahempaan suuntaan. Tähän paikkaan voi jäädä vielä koukkuun...Suuret kiitokset matkasta kuuluu Olivierille ja Pauliinelle, jotka jaksoivat suunnitella perinpohjaisesti kokomatkan ja varasivat kaikki meidän yöpymis paikat!


21.3.2009
Eläimellistä menoa
Ohessa kuvamateriaalia pitkin Skotlantia. Valitettavasti kuvat tulevat blogiin
hieman jälkijunassa, koska joltain oli jäänyt kameran kaapelin kotiin ja nyt kuvien lataaminen koneelle on vapaa-ehtois työntekijöiden armoilla.
Pahoittelemme häiriötä, olkaa hyvä ja nauttikaa kuvista!

Royal Northern Spring Show


"Mr. Sonni missikisa"




Kyllä me Suomalaiset osataan --Skotlannissakin!


Linnareissu


Craigievar Castle


Skotlantilaiset taitavat tykätä puutarhatöistä






17.3.2009
Deadline lähestyy!

Edellisviikko alkoi kevyen kenttä paniikin kera, kun Advanced Case studyn raportin viimeinen jättöpäivä alkoi näkyä jo horisontissa. Työtehtäväämme kuuluu kirjoittaa annetusta casesta (case = tapaus,juttu. Tässä tapauksessa ei traktorimerkki!) 3000 sanan raportti, jossa analysoidaan tilan/yrityksen tämän hetkistä tilannetta. Analyysin pohjalta alamme tekemään parannus ehdotuksia, sekä markkinointi suunnitelmaa mahdollisille uusille tuotteille.

 
Raportin palauttamisen jälkeen on luvassa se paras osa, eli suullinen esitys muille kurssilaisille aiheesta. Kurssiin kuuluu yhteensä 3 casea, ja onnekseni tämä ensimmäinen työ tehdään ryhmätyönä. Voittamattomaan työryhmäämme kuuluu kaksi hyvin eloisaa ranskalaista sekä tietysti itse allekirjoittanut. On ollut mukava havaita, että englannin käyttö työskentely kielenä alkaa jo sujumaan. Tällä kertaa, kun kaikki ovat hyvin motivoituneita tehtäväänsä, voi raporttien tekeminen ryhmissä olla jopa hauskaakin.

 

Sunnuntaisin meillä on ollut tapana kokoontua SAC vaihtareiden, sekä parin yliopistolla opiskelevan kanssa päivälliselle. Ideana on, että kukin kansakunta vuorollaan kokkaa kotimaansa ruokia muille. Olemme jo päässeet maistelemaan ranskalaisia sekä saksalaisia herkkuja, jotka olivat vailla vertaansa. Tästä hengissä selvittyämme, oli nyt viime sunnuntaina meidän Skandinaavien vuoro tehdä ruokaa. Väkeä oli hyvin paikalla ruuanlaittoon sekä ruokailuun. Ruuanlaittoavuksi sekä viikonloppu vieraaksi saimme luokkatoverimme Karoliinan Hilheadiin. Hän opiskelee myös SAC:ssa, mutta  Edinburgin yksikössä.


Kokkaus hommien alettua oli työnjako selvä, mutta simppeli: naiset saivat tehdä maittavat ruuat ja mies väki pysyy poissa keittiöstä!
Keittiössä pyöri ruuan valmistus aikana yksi ruotsalainen, joten saimme selvästi hyvän tekosyyn tarjoilla lihapullia. Lihapullien kanssa tarjoiltiin muusia sekä aivan erinomaisen makuista leipää kinkun kera.

Loppuhuipennukseksi olivat tytöt tehneet marja/omenapiirakkaa, joka kruunasi maittavan aterian. Lisätunnelmaa iltaan toi kannettavasta tietokoneesta soitettu suomalainen kansanmusiikki. Soitimme ulkomaan vierailemme läpi maamme ylpeyden aiheita kuten Popedaa, J. Karjalaista sekä Miljoonasadetta, mutta valitettavasti jostain kumman syystä nämä eivät saaneet niin suurta suosion osoitusta kuin yleensä kotimaassaan. Loppupeleissä ilta oli menestys ja kaikilla oli hauskaa. 

-Simo

9.3.2009
Chilling

Näin se aika vaan juosta jolkottaa. Aina ei meinaa ihan mukana pysyä.

Viikot ovat kuluneet nopeasti, kohta koittaa jo ”kauan” odotettu kuukauden kestävä pääsiäisloma.

Suunnitelmissa on sinä aikana tehdä kierrosta ympäri Skotlantia.

Viikonlopun rientojen jälkeen nautimme aurinkoisesta sunnuntaipäivästä Seaton parkissa. Pojat pelasivat jalkapalloa, vauhdikkain tuloksin ja tytöt nauttivat auringosta jäätelön kera. Keväiset ilmat ovat tuoneet ihmisiin eloa ja puistoissa käy kuhina. Harmaa graniitti kaupunki on muuttunut värikkääksi ja herännyt elämään uudella otteella.

 

Olen pohdiskellut matkaa täällä, mukaan on tarttunut uusia ystäviä ja paljon hauskoja kokemuksia. Maailmalle lähtö kannattaa, tulee karistettua ne vanhat raamit kaulasta ja itse olen ainakin nauttinut olostani täällä täysillä. Onneksi on vielä monta kuukautta jäljellä.

Meillä kesti vain kuukausi tajuta, että kouluun pääsee helpommin kävelemällä kaksikymmentä minuuttia ja nappaamalla bussi, jolta vie vain kymmenen minuuttia koululle. Hintakin on huomattavasti halvempi. Oikoreitin löytyminen bussipysäkiltä koululle toi lisäksi vielä vireyttä aamuihini. Reitti kulkee pienen tilan läpi jonka pihalla kävellessä kuulin tutun äänen

 ”-Mooh!”, siellä sonnipojat huhuilivat meille kiinnostuneina uusista ihmisistä. Kerrassaan ihanaa! Vihdoinkin nautoja lähietäisyydellä, aikaisemmin olen joutunut vain katselemaan auton ikkunasta ohi kiitäviä farmeja.

 

Täällä on kivaa! Tulkaa Skotlantiin!

<3 Elina

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2019