Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 

Blogit

 
Kirjoittajan esittelyKirjoittajan esittely

Etsi blogista:

Katso uusimmat

Vuosi 2009:
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu


 
6.6.2009
Kesä tuli, ja tais mennäkin jo...
Hei taas kaikki!
Aika on vierähtänyt todella nopeaan, vaikea kuvitella että edellisestä merkinnästäni on kuukausi! Pikainen kesäkin tässä jo koettiin viikko sitten, kun elohopea kohosi lähes kolmeenkymmeneen täällä meidän seudulla. Minulle kyllä riittää sellainen +20 ihan hyvin, lehmätkin tykkää viileämmästä ja onhan se töiden tekeminen helteellä melkosen tympeetä. Hiki tulee jo pelkästä ajatuksesta. Nyt sitten kelit viilenivät huomattavasti, villahousuja ja toppatakkeja saa melkeen jo lähteä säilöstä kaivelemaan...

Ensin vähän Absolutin kuulumisia :) Se on erittäin pirteä ja hauskan seurallinen, kai se tietää olevansa erityinen kun sitä niin on passattu ja lellitty. Se taitaa hyvin huomion (ja myös ruuan ;) ) kerjäämisen. Tukisidettä tuli sitten pidettyä 2 viikkoa, ennenkuin sain aikaiseksi otettua sen pois. Syy siihen oli se, että isäntää on viime aikoina näkynyt navetalla erittäin vähän (johtuen tuosta raksatyömaasta), niin menneellä viikolla otin sitten yhtenä päivänä oikein asiakseni ottaa tukisiteen pois. Isäntä tarvittiin ottamaan hieho riimuun, se peijooni kun meinas että häntä ei pyydystetä :D Absolut oli ensin vähän ihmeissään, kun jalkaan kävi "viima", olihan siinä ollut jos jonkinlaista pakettia "hautomassa" monta viikkoa mutta nyt on jo ihan normaali jalan kanssa. Murtunut jalka on selvästi paksumpi kuin toinen, mutta sehän on vain kosmeettinen haitta eikä hieho itse sitä taida edes tietää ;) Seuraava projekti onkin sitten tiineyttäminen, saisi aika pikapuoliin jo siementää :) Sulhanen on vaan vielä mietinnässä...

Koko toukokuu meni poikimisten osalta sonnivasikoiden tuottamiseksi, yksi ainoa lehmävasikka syntyi toukokuussa ja sekin liharoturisteytys. Kyllä pisti taas miettimään, pitäisikö ruveta sonnikasvattajaksi kun niitä tulisi ihan omasta takaa! Toukokuussa poiki 10 eläintä, tuloksena siis 9 sonnia ja liharoturisteytyslehmävasikka :P Monta odotettua vasikkaa osoittautui "valuvikaisiksi" ja kyllä harmitti, eniten shottlelaisen ostohiehon Goldwyn-sonni. Se oli viimeinen siemennyksestä tullut Goldwyn-tiineys ja odotin todella lehmävasikkaa, mutta sonni sekin sitten oli.
Goldwyn on tällä hetkellä maailman paras (ja myös halutuin) holstein-sonni, jonka spermantuotanto ei tahtonut riittää kovaan kysyntään ja viime marraskuussa sonni sitten yllättäen kuoli. Siitä ei jäänyt paljoa siementä varastoon ja niiden vähien mitä jäi, hinta on noussut ihan uusiin lukemiin. Ennen kuolemaansa Goldwynin siemenannoksen hinta oli n. 100 e + alv, nyt se on lähes kolminkertainen eikä sitä saa enää Suomeen. Olenkin ostanut Kanadasta alkioita, jotka ovat Goldwynista, jos näin saisi edes yhden tyttären tuosta huippusonnista!
Koko alkuvuosi on mennyt poikimisten osalta sonnien tuottamiseen, 42 poikimisesta 28 sonnia ja 14 lehmävasikkaa. Sonnivasikoista yksi liharotuinen syntyi kuolleena, lehmävasikoista se Yvonnen vasikka kuoli ja 3 on ollut liharotuisia eli saldona tällä hetkellä10 lehmävasikkaa omaan uudistukseen. Ei haittaisi yhtään, jos ei olisi tuo navetanlaajennus tulossa mutta kun eläimiä tarvittaisi niin olisihan se ihan kiva ettei eläimiä tarvitsisi niin paljoa ostaa. 7 eläintä on ostettu tämän vuoden aikana, lähinnä vasikoita ja hiehoja. Viime vuonna ostimme 30 eläintä ja tuntuu ettei se tunnu/näy missään! Muuta kuin tiliyhteenvedossa melkoisena lovena :P Eilen saimme kuitenkin eräänlaisen lottovoiton, kun aamulla navettaan mennessämme Kurhilan Wilhelmiina ET oli poikinut yön aikana ja viereisestä karsinasta löytyi terhakka lehmävasikka joka sai nimen T. Eloveena! Wilhelmiina ET oli pökännyt vasikan ilmeisesti poikiessaan karsinan aidan ali toiseen karsinaan. Rusina-rouva (jolla on jalka kipeä ja on siksi karsinassa) oli kuitenkin ottanut pikkuisen hellään huomaansa ja vasu oli hyvin nuoltu, kun menimme aamulla navettaan :) K. Wilhelmiina ET on 100-tonnari Kurhilan Jasmiinan tytär Ardrossan EV Kates Tridentistä, se on ostettu meille aikanaan alkiona. Ostin silloin 2 kpl niitä Jasmiina*Trident-alkioita, molemmat tiineyttivät ja molemmista tuli vielä lehmävasikat! :D Nuorempi, K. YasminaET on poikimassa syksyllä ensimmäisen kerran... Iltapäivällä sitten ostohieho Lallin Whisky teki meille lehmävasikan Picston Shottlesta. Tämä neiti ristittiin T. Elyséeksi :) Whisky käyttäytyi robotissakin tosi nätisti, vaikkei ehtinyt kertaakaan käydä syömässä väkirehua siellä ennen poikimista, kun joku laiska ja saamaton emäntä ei saanut aikaiseksi laitettua sille pantaa kaulaan ;) Whisky on vähän aranoloinen luonteeltaan, joten jännitti kyllä miten se hyväksyy robotin. Mutta hyvin meni ja tänä aamuna se antoi jo 2,5 kg maitoakin, pienestä jännityksestä huolimatta! :D

Viime viikolla avattiin meidän tilan laidunkausi, kun umpilehmät ja tiineet hiehot laitettiin laitumelle sen jälkeen, kun kasvattajatilalta kotiutettiin 14 hiehoa tiineinä ja 14 vietiin tilalle tiineytettäviksi. Näiden "isojen" laitumelle lasku käy aina niin kivuttomasti, kun ovat olleet jo pieninä ulkona, niin tietävät sähköaidan. Nytkin ne juoksutettiin sellaista kujaa pitkin laitumelle, joka sijaitsee vähän kauempana umpilehmien suojana toimineesta konehallista.



Ensin juostiin vähän konehallin pihalla suurimpia höyryjä pois ja totuteltiin päivänvaloon...


Sitten lähdettiin laitumelle...


Mihin meitä oikeen viedään..??!


Täällähän on kivaa! Vihreetä ruohoa yllinkyllin ja tilaa juosta :)

Laitumellelasku on joka vuosi yhtä riemukas tapahtuma niin eläimille kuin niiden hoitajillekin! Helpottaa työtä suunnattomasti, kun eläimet ovat ulkona. Ja onhan se varsinainen silmänilo katsoa laiduntavia eläimiä :)

Pienemmät hiehot laskettiin laitumelle viime maanantaina. Lämpöä riitti eivätkä ne jaksaneet kauaa juosta, kun kunto on talven majailuista johtuen melko huono. Tosin kirkas aurinkoinen ilma ei ole paras mahdollinen uloslaskuilma, kun eläimet tuodaan päivänvaloon nähden suht pimeästä navetasta ulos, niin eiväthän ne näe hetkeen mitään. Eivätkä varsinkaan sitä aitaa :P Meillä on jo useampana vuonna ollut yhdeltä tutulta lainassa sellainen karjakuljetusvaunu, johon laitumellevietävät eläimet pakataan. Laitumelle on siirrettävistä irtoaitaelementeistä aidattu pienempi alue opetusalueeksi, irtoaidan sisäpuolella kulkee vielä sähköaita. Näin ne eivät saa niin kovaa vauhtia aikaiseksi, kun ala on pieni eikä tapahdu niin paljoa aitojen läpi juoksemista. Kärry peruutetaan traktorilla sisälle aitaukseen ja sieltä lasketaan 2-3 hiehoa kerrallaan ulos ja annetaan vähän aikaa ensin juosta ja pomppia ennenkuin seuraavat lasketaan pois kärrystä. Näillä pienemmillä hiehoilla on 2 laidunta, joista tässä lähempänä taloa sijaitsevassa laiduntavat kaikkein pienimmät (nuorimmat kolmikuisia) ja sitten tuolla kauempana vähän isommat hiehot. Näitä pienempiä oli tänä vuonna vain 8, tosin 3 jäi sisälle kun tulin ilmoittaneeksi ne Ammujaiset-karjanäyttelyyn ;) Menevät sitten näyttelyn jälkeen laitumelle. Pienemmät pysyivät ns. kerrasta aidoissa eli kukaan ei juossut läpi. Isommissa (joita on 13 kpl) yksi suomenkarjaristeytyshieho päätti kokeilla estehyppyä ja pomppasi aidan yli metsän puolelle. Karkulainen saatiin kuitenkin melko nopeasti kiinni ja on sittemmin pysynyt aidoissa. Nämä opetusaidat purettiin sitten heti seuraavana päivänä ja hyvin ovat pysyneet aidoissa :)


Pienemmät kirmaamassa...


Karkulainen ja sen kaverit...

Viime maanantaina oli V-S Karjakerhon grillikauden avajaiset, se järjestetään aina 1.6. kun silloin vietetään maailman maitopäivää. Grillikauden avajaiset on melko uusi perinne, se järjestettiin ensimmäisen kerran v. 2006. Grillibileet on hyvin vapaamuotoinen koko perheen tapahtuma, joka on joka vuosi vetänyt väkeä mukavasti! Itse olen joka vuosi ollut grillaamassa ja tapaamassa tuttuja :) Tänä vuonna grillattiin Perniössä (nyk. Salo), viime vuonna Mynämäellä, sitä edellisvuonna Marttilassa ja ensimmäiset grillikauden avajaiset järjestettiin Somerolla. Kuten voi huomata, tapahtuma pyritään järjestämään eri puolilla toiminta-aluetta, jotta aina ei olisi samoilla ihmisillä pitkä matka. Grillikauden avajaisiin pyydetään aina sponsoreiksi se rehutehdas ja teurastamo, jonka asiakkaita grillibileiden isäntäväki on. Teurastamo grillaa tietysti makkaraa ja rehutehdas on yleensä tarjonnut muuta syötävää kuten salaattia ja leipää. Lisäksi mukana on tietysti myös meijeri, joka hoitaa juomapuolen :) Illanvieton lomassa on myös leikkimielinen karjapolku-visailu, johon jokainen sponsori on keksinyt 1-2 tehtävärastia, loput on ideoinut johtokunta. Yleensä on päästy myös katsomaan talon lehmiä, tänä vuonna niihin liittyi tehtäväkin kun piti arvata 5 lehmän isät annetuista vaihtoehdoista! Tehtävä osoittautuikin melkoisen vaikeaksi. Parasta näissä karjakinkereissä on kuitenkin se "vertaistuki", jonka merkitystä ei voi väheksyä! Kun juttelee muiden karjanomistajien kanssa, niin siitä saa sellaista positiivista energiaa jolla jaksaa taas puurtaa arkipäivän vastoinkäymisetkin!

Rakennustyömaalla alkavat pohjatyöt olla jo tehty. Viimeiset kuilunpohjat valettiin viikko sitten. Tällä viikolla rakennusmiehet ovat latoneet harkoista kuilujen seiniä ja sokkeleita, niihin valettiin betonit eilen. Ensi viikolla alkaakin sitten jo täyttö! Juhannusviikolla tulee pari kaveria hitsaamaan kalusteiden tolppia kiinni teräspeikkoihin ja juhannuksen jälkeen on sitten jo liimapuukaarien asennus! Heinäkuussa raksa hiljenee 2 viikoksi, kun työmiehet pitävät kesälomaa. Sanoimme työnjohtajalle, että mieluummin tehdään niin että raksa pysähtyy 2 viikoksi kokonaan kuin että se pyörii vajaalla miehityksellä useamman viikon. Näin saa itsekin pienen hengähdystauon rakentamisesta :)
Rehunteko olisi sitten ensi viikon ohjelmassa, toivottavasti nämä sateet olivat vaihteeksi tässä! Kyllähän sitä tulikin jo lähes 30 milliä, enemmän kuin tähän asti on yhteensä satanut tänä keväänä... Huomenna aloitetaan rehunteko naapurissa, että ehditään tehdä heidän rehut ennen meidän rehuntekoa, kun on se "yhteinen" niittokone ja työvoimaa "lainataan" puolin ja toisin... Keskiviikkona olis tarkoitus aloittaa sitten meillä rehunkorjuu, toivotaan että säät sallii! Ja niiden näyttelyyn lähtevien vasikoidenkin koulutusta pitäis varmaan pikkuhiljaa ruveta aloittamaan ;)

-Iina-
 
 
 

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2019