Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 

Blogit

 
Kirjoittajan esittelyKirjoittajan esittely

Etsi blogista:

Katso uusimmat

Vuosi 2016:
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu

Kaikki merkinnät

 Viisi viimeisintä merkintää:

29.11.2016
Roin rankka viikonloppu
 Roi kuvattiin tuossa parisen viikkoa sitten. Se oli perjantaipäivä. Minua jännitti Roin nukuttaminen kovasti, vaikkei toimenpide ollutkaan ihmeellinen. Eläinlääkärin arvioi kyynärien olevan 0/0 ja lonkkien B/B. Selästä hän sanoi; "Todella kaunisrakenteinen". Vähän aika sitten tulokset ilmestyivätkin jalostustietojärjestelmään, jossa näkyi olevan 0/0 ja A/A, selkä puhdas. Roi nukkui koko illan. Kävin välillä varmistamassa, että se on hengissä.

Lähdimme seuraavana päivänä ajamaan Vartiukseen isänpäivän viettoon. Lauantaikin meni hyvin. Roi oli pirteä oma itsensä. Sunnuntaina Roi ei syönyt aamuruokaa. Ajattelin sen käyneen varastamassa ruokaa tai täyttäneensä vatsansa jollain muulla, sillä tunsin, että vatsassa oli jotakin. Ajattelin seurailla tilannetta päivän, ja pidin Roita lähes koko ajan silmällä. Illemmalla huomasin, että Roi läähättää kovasti ja joi paljon vettä. Mahalaukku turposi. Soitin Koirakeskukselle ja päivystävälle eläinlääkärille. Ei auttanut muu kuin lähteä ajamaan takaisin Kajaania kohti. Pelkäsin todella paljon. Matka tuntui ikuisuudelta. Itkin ja varmistin useasti, että onhan Roi vielä hengissä. Pääsimme Kajaaniin. Roi painoi 37kg vaikka perjantaina se oli vain 33kg. Roi laitettiin tippaan, nukutettiin ja mahalaukku ultrattiin ja tyhjennettiin. Siellä oli ruokaa ja neljän kilon edestä vettä. Kaikki päätyi lopulta hyvin ja pääsimme puolen yön jälkeen kotiin.

Tällä viikolla sain varmuuden siitä, että Nuori Koirataituri -kilpailuun osallistuminen ei ole mahdollista. Roi nimittäin sai nukutuslääkettä, joka lasketaan dopingiksi 27 päivää ennen kilpailua. Kennelliiton dopingsäännöt vaativat vähintään 28 päivän ajan. Kurja juttu, että ei päästy nyt sitten sinne, mutta onneksi koira on kuitenkin elossa.

/Elisa&Roi\
3.11.2016
Roi 1v. ja murkkuikä
 Roi täytti vuoden 14.10. Vuoteen on mahtunut varmasti Roin näkökulmasta kaikenlaista. On reissailtu ympäri Suomea, nähty koirakavereita, tutustuttu erilaisiin ihmisiin ja eläimiin, uitu, lenkkeilty, nukuttu, vikisty ja ennen kaikkea TREENATTU! 

Nykyään Roi on rajojaan kokeileva teini. Yhtenä päivänä kanin purut oli levitelty ympäri asuntoa. Toisena päivänä kanin ruokalaatikko oli avattu jotenkin ja ruuat olivat pitkin lattiaa. Kerran oli pissat sängyssä.... Näistä oppineena jätin Roin suosiolla keittiöön, kun jätin koirat keskenään kotiin.

Viime viikolla Roi päätti olla jo iso poika ja rupesi nostamaan jalkaa. Välillä vielä niiailee, kun on niin kova hätä, ettei muista nostaa jalkaa. Toisinaan jalka nousee ruohonkorteen, joskus jopa puunjuureen ja tänään viimeksi Stellan päähän. Noh, oppia ikä kaikki...

Aloitamme ensi viikolla HYVE-käynnit Roin kanssa. Menemme vanhainkotiin ja kirjastoon. Olen opettanut Roille nopan pyörittämistä. Ajattelin, että sitä voisi käyttää hyödyksi HYVE-käynneillä.

/Elisa&Roi\

11.10.2016
Koirataituri -kisan tulokset ja muita kuulumisia
 Osallistuttiin siis elokuussa Nuori Koirataituri -kilpailuun. Voitettiin vanhempien sarja ja päästiin finaaliin, joka järjestetään Messukeskuksessa joulukuussa.

Tässä kilpailun tulokset:

1. Houkutus
"kaksi pientä kiristystä hihnassa, muuten hieno seuraaminen"
pisteet: 8/10

2. Pujottelu ohjaajan jalkojen välistä
"yksi avustus, muuten hyvä suoritus"
pisteet: 9/10

3. Kiertäminen koiran ympäri
"Loistava suoritus"
pisteet: 10/10

4. Merkin kiertäminen ja paluu
"Loistava ja nopea suoritus"
pisteet: 10/10

5. Esineiden etsintä
"Tänään löysi kuusi esinettä"
pisteet: 5/10

6. Omavalintainen tempputehtävä
"Suppeahko temppuvalikoima"
pisteet: 5/10

7. Putkiralli
"Aika 0,47,92"
pisteet: 9/10

8. Teoriaosuus
pisteet: 23/30

PISTEET YHTEENSÄ: 79/100


  



Lisäksi tässä välissä on ehtinyt tapahtua muutakin. Tottis on mennyt huimasti eteenpäin. Ollaan alettu käyttää etäpalkkaa, jotta Roi katsoisi minua, eikä namia tai lelua. Nyt sivulletulo on paljon parempi ja seuraaminen tiiviimpi.

/Elisa&Roi\
9.10.2016
Alli 1v <3
Juoksut olivat ja menivät eikä niihin liittynyt mitään sen suurempaa.. Alli ehkä jollain tasolla rauhoittui ja itsenäistyi juoksujen myötä, mutta muuten se on edelleen sama koira kuin ennen! 
Nyt ollaan oltu Oulussa, minun työssäoppimisen ajan, ja ensi viikolla matkaamme takaisin Kajaaniin. 
Treenailtu ollaan kotona ja Alli on päässyt pari kertaa minun kanssa töihin mukaan, kun työpaikan pihamaalla on järjestetty mätsärit. Työpäivät olivat Allille tosi hyvää treeniä, kun Allin piti pysyä viltillään rauhassa paikallaan, kun minä olin töissä. Paikalla olo sujui, vaikka toisia koiria ja ihmisiä käveli ohitse! Ainoastaan Alli meinasi lähteä ylös, jos minä lähdin kauemmas, ettei Alli nähnyt minua.
Julkisilla ollaan kuljettu ja Alli on edelleen samanlainen nukkuja bussissa, kuin aina ennenkin! Kaupungissa ollaan myös vierailtu pari kertaa.

Yksinolo menee oikein mallikkaasti ja lenkeillä kävely sujuu hienosti, vaikka mukana olisi meidän toinen koira. :) 

Allin testit alkavat nyt lokakuun lopussa ja pian on edessä se päivä, kun Alli jää opaskoirakoululle uuteen oppiin ja minä jatkan omia opiskeluita Kajaanissa. Haikeaa..mutta tätä varten on treenattu ja tämähän meillä oli tiedossa. Nyt vain nautitaan viime hetket täysillä.


                                                      - Noora & Alli -


8.8.2016
Hei hei rakas! <3
1.8. Koitti se kamala ja surullinen mutta niin ylpeä päivä kun Ansan ohjaaja tuli hakemaan pienen rajakoiran alun töihin. Sain päivän tietää jo kuukausia aikaisemmin, mutta ei sitä osannut oikeasti ymmärtää ennekuin takakontin luukku napsahti kiinni ja se oma pieni pallero ajoi viimeisen kerran pihatietä pois. Sen viimeisen katseen muistan ikuisesti! Ansa omana iloisena itsenään vain tuijotti minua kuin kysyen " noniin mihin seikkailuun äiti sitä sitten lähdetään ". Voi kun olisinkin saanut vetää sen sieltä vain syliin enkä päästää ikinä pois. Edes pienen helpotuksen tuo se tieto että tuleva ohjaaja on huippu ja osaava sekä se että Ansalle on siellä paljon leikkikavereita ja paras hoito mitä se voi vaan saada. Älyttömän pahaltahan se tuntuu kun se kenen kanssa on ollut viimeisen vuoden kun paita ja peppu repäistään eri perheeseen ja paikkaan, mutta tämähän sen kaiken lopputulos pitikin olla. Ansa, pikku hulivili ja riiviö joka ei kuunnellut saatika totellut, kasvoi isoksi tytöksi ja lähti kuin lähtikin töihin. En enää voi koirasta ylpeämpi olla<3

 

En edes tiedä miten aloittaisin kertomisen siitä mitä kaikkea olen viimeisen vuoden aikana kokenut. Ainakin olen oppinut koiran kouluttamisesta enemmän kun koko elämäni aikana. Olen saanut jakaa elämäni Ansan kanssa ja ottanut siitä kaiken irti. Kun edes miettii niitä kaikkia hetkiä kun esimerkiksi on ollut paha mieli ja Mansu hyppää viereen ja painautuu täysin vasten ja vaatii halia tai kun Ansa on yllättänyt minut aivan totaalisesti jossain koulutuksellisessa asiassa menemällä täydellisesti, niin menee kylmätväreet. Tämä koira on ollut minulle kaikki kaikessa, niin paljon enemmän kuin vain koulutettava eläin. Ansa on ystäväni.

 

Ansan kanssa pääsin tutustumaan moneen uuteen koiraharrastuslajiin. Kokeilimme mm. ToKo:a, jäljestystä, agilitya, doboa sekä paljon paljon muuta. Ansa oli aina valmis touhuamaan. Parasta kuitenkin Ansan mielestä oli ehkä ihan vaan metsässä koirakavereitten kanssa temmeltäminen ja rypeminen kaikessa missä on vähäkään vettä. Uiminen oli myös 
Mansun mielestä ihan huippua.

 

Olen niin kiitollinen että sain tällaisen mahdollisuuden. Kaikki opettajat ovat tukeneet ja auttaneet niin kovasti etten olisi ilman heitä pärjännyt. Iso kiitos ja kumarrus! Ja tietenkin suuri kiitos rajavartiolaitokselle että mahdollisti tämän projektin joka päättyi näinkin hienosti :) 

Hienoa ja pitkää työuraa minun pikku Ansalle
Rakastan sinua aina<3

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2019