Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 

Blogit

 
Kirjoittajan esittelyKirjoittajan esittely

Etsi blogista:

Katso uusimmat

Vuosi 2016:
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu

Kaikki merkinnät

 Merkinnät, kesäkuu 2016:

29.6.2016
Melkein rajakoira
 Roin koulutus on mennyt huimasti eteenpäin! Selkeä syy löytyy kyllä: olen päässyt treenaamaan Roin tulevan ohjaajan kanssa ja vaikka työssäoppimiseni Joensuussa loppuikin, olemme silti pitäneet yhteyttä ja pääsin vielä käymään rajalla Roin kanssa. On mahtavaa, että voimme tehdä tiivistä yhteistyötä Roin tulevan ohjaajan kanssa. Olen saanut häneltä TODELLA paljon apuja ja vinkkejä koulutukseen. Muutamia käskyjä on pitänyt vaihdella rajamiehen suuhun sopiviksi, mutta eipä se ole Roihin vaikuttanut. Nyt minulla on hyvät eväät jatkaa "itsenäisesti" koulutusta. Nyt on myös enemmän ja suurempia tavoitteita, joita kohti edetä.

Roi on saanut myös ensikosketuksen työelämästä. Käveltiin kilometri rajalla; suolla ja pitkoksilla. Yksi rajamies oli tehnyt Roille jäljen. Ilman makupaloja tietysti, sillä eiväthän rajanylittäjätkään tiputtele nakkeja perässään. Minä vähän epäilin, että näinköhän pojan mielenkiinto säilyy... Noh, Roihan otti jo kaukaa ilmavainun. Kun päästiin jäljelle, Roi nuuski pitkään lähtöpaikkaa, minkä jälkeen lähti ajamaan jälkeä. Roi ilmaisi kaksi ensimmäistä esinettä ihan täydellisesti. Viimeisellä esineellä oli hieman hankaluuksia. Aivan uskomaton fiilis! En olisi uskonut, että Roi vetäisi noin hyvin 8kk ikäisenä!



KUVIA RAJALTA!

 



 



 



 
14.6.2016
Au revoir Felistar's Dixi
Tulit minulle 9 päivä joulukuuta ja olin odottanut sinua ikuisuudelta tuntuneen ajan. Jännitti ihan kamalasti, että miten tulen pärjäämään kanssasi ja etten vain pilaa sinua. Kaikki pelon tunteet kyllä haihtuivat saman tien kun nappasin sinut Jullen autosta ekaa kertaa syliini.
Ekalla automatkalla vinguit jo ihan mahdottomasti ja Sallan kanssa mietittiin silloin että aikamoinen äänenkäyttäjä sinusta tulee, en vain silloin olisi uskonut että miten paha.



Alussa meillä meni aika kivasti. Olit sellainen mammanpoika, olin sinulle koko maailma (ruuan lisäksi tietenkin) Pikkuiset tassunäänet kuuluivat perässä ihan sama minne meninkin. Tästä huolimatta opit todella hienosti olemaan yksin kotona, eikä se ollut sinulle mikään ongelma.
Viikot kuluivat ja sinä kasvoit hurjaa vauhtia. Ensimmäiset ongelmat alkoivat kun kimppuusi kävi lenkillä suomenpystykorvamixi, siitä alkoikin loppuun asti kestänyt remmirähjääminen.



Olit myös todella ylivireinen ja Teijan sanojen mukaan rakastit sitä että sait nostaa vireet taivaisiin asti sekä kiljua ja mesota kuin hullu. Tämän ongelman kanssa taisteltiin kyllä ihan viime metreille saakka. Se oli koko ajan takaraivossa, että pienikin häiriö niin saatat vetää älyttömät kiekat sitä. Onneksi sen kanssa oppi elämään, niin kun Teija lupasikin minulle.

   


Opin tämän meille annetun yhteisen ajan aikana tietämään sinut täysin ja tasan tarkkaan sen mistä nostit vireet ja mistä et.



Kaikesta huolimatta olit upea koira. Aina valmiina tekemään töitä kanssani, oli sitten vesisade, hirveä pakkanen, auringonpaiste, mikään ei ollut este sinulle.
Olit liekeissä kun testattiin ekan kerran agilityä. Olit älyttömän innoissasi, mutta silti niin hyvin kuulolla. Teit kaiken mitä pyysin ja sitten kun päätin että nyt riittää tälle päivälle, niin sinulla olisi ollut vielä mahdottoman kova tekemisen halu. Siitä huolimatta kotiin päästyämme sinulle maittoi kyllä uni.



Sinä päivänä kun sain tietää että lähdet olimme hehkutuksessa missä oli todella paljon ihmisiä. Kävimme esiintymässä valtavalle yleisölle ja käyttäydyit niin mahtavasti. Makasit vain vieressäni ja katselit ympärillesi. Minä meinasin pakahtua ylpeydestä sinä hetkenä. Kainuun sanomat kävivät haastattelemassa meitä ja ihmisiä pörräsi ympärillä, mutta sinä olit kuin viilipytty etkä suuremmin välittänyt.



Sen jälkeen meillä oli vielä näyttö. Jännitti kamalasti, että mitenhän ohitat vieraan koiran ja aloitatko sen saman rähinän minkä poissaamiseksi ollaan tehty niin paljon töitä. Yllätyksekseni sain sinut menemään toisen koiran ohi niin, että nostit vain karvat pystyyn. Näin koko ajan eleistästi, että räjähtäminen on lähellä mutta silti katsoit vain minua silmiin ja ohitit toisen koiran. Mahtava pikkumies.



Näytön jälkeen Teija kertoi, että sinä lähtisit seuraavana päivänä hänen mukaansa Vantaalle uudelle ohjaajalle. Sehän se tavoite oli, saada sinut töihin mutta kyllä se tekee silti niin valtavan kipeää.



Aamulla 3.6 kun laitoin sinut autoon niin et kyllä tainnut tietää mitä on tapahtumassa. Olit ihan tavallinen, menit häkkiin käskyllä ja heilutit häntää kuten aina "Äiti minne mennään tänään?" Ero oli vain se, että tällä kertaa sait lähteä yksin.



Siitä meni aika monta päivää, että uusi ohjaajasi otti minuun yhteyttä. Hän kertoi että olet kyllä mukava koira. Juteltiin lisäksi ongelmistasi ja hän kysyi minulta mitä olen tehnyt kanssasi tietyissä tilanteissa.
Kivi vierähti sydämeltäni kun kuulin että teillä menee todella hyvin ja sinä pärjäät hienosti. Toivon että teidän yhteinen tienne jatkuu yhtä hyvin kun alkoi ❤️




Kiitos Axi kun opetit minulle niin paljon! Itkuilta ja pettymyksiltä en kanssasi välttynyt, mutta niiden jälkeen tehtiin aina vain entistä kovemmin töitä.
Kiitos Teija Viljanmaa kun mahdollistit minulle tämän kokemuksen, opin tänä aikana niin paljon kaikkea uutta. Näitä asioita ei kirjoista voi oppia.
Kiitos myös muille opettajille ja kavereille ku ootte ollu mahtava tuki!



"Missähän sut tehtiin?
Tähtien tuolla puolella muovailtiin huolella
Ethän sä ikinä kadota tuota katsetta?
Mitähän sä vielä kantaa voit korkealla kun noin sä soit
Ei mitään tuu niin painavaa et se sinut musertaa
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan"


Loistavaa uraa sinulle pikkumies! 
-Sinna
13.6.2016
Kotona jälleen!
 Nyt ollaan Allin kanssa palattu kotiin työssäoppimisen jälkeen! 
Olimme Vantaan opaskoirakoululla, minne Allinkin olisi syksyllä tarkoitus mennä.
Opin siellä huimasti uusia asioita ja opaskoirakoulun väki pääsi näkemään Allin ennen kuin sekin sitten syksyllä siirtyy sinne testeihin. 

Yhtenä päivänä päästiin kouluttajan matkaan Keravalle ja siellä katsottiin, miten Alli osaa liikenteessä ja kaupassa kävellä, myös hissi sekä portaat tuli kokeiltua. Kouluttajalta saatiin tosi hyvä palaute ja hän antoi muutamia uusia harjoitteita. 

Alli pääsi tuona aikana leikkimään tosi monen eri koiran kanssa ja mukana oli välillä pari Allin sisarustakin.:) 

Asuimme tuon kuukauden eräiden tuttavien luona, joilla on pari vuotias kultainennoutaja poika. Ajattelimme aluksi, että talo tulisi oletettavasti olemaan raunioina, mutta koirien yhteiselo sujui todella hyvin ja koirat eivät loppujen lopuksi edes välittäneet toisistaan.

Työssäoppimisen aikana reissasimme Allin kanssa tosi paljon. Viikonloppuja vietimme Kajaanissa, Klaukkalassa ja Uudessakaupungissakin ehdimme pyörähtää! 
Helsingin keskustaakin ehdimme käydä muutaman kerran ihmettelemässä. Parilla ensimmäisellä kerralla Allia jännitti kävellä Helsingin ruuhkaisilla kaduilla, mutta reipastui kyllä huomattavasti, kun käyntikertoja tuli useampi. 

Uusia asioita tuli paljon molemmille ja Allille uutena tuli sekin, kun se pääsi käymään parikin kertaa hierottavana. 
Sain hierontaraportin muutama päivä sitten ja sen mukaan kaikki oli mennyt hyvin. Alli oli käyttäytynyt todella rauhallisesti ja hienosti ikäänsä nähden.

Allin kanssa eniten on siis treenattu tämä aika uusiin paikkoihin totuttelua ja erilaisissa paikoissa kulkemista, tottista ollaan myös treenattu ja varsinkin esineiden tuomista ollaan harjoiteltu paljon. 

Nyt, kun ollaan Oulussa jonkin aikaa niin meillä on hyvää aikaa keskittyä enemmän vielä  tottikseen ja kierrellään luultavasti vielä Oulun kaupunkia kesän aikana.

 



           ...välillä tuntuu, että Alli nukkuu paremmin kaupassa kuin kotona..

         
                                                 -Noora & Alli-
10.6.2016
Rajakoiran alku
Roin koulutus on mennyt todella paljon eteenpäin täällä Joensuussa ollessani. Roin tuleva ohjaaja asuu 20 minuutin automatkan päässä työpaikastani, joten olemme treenanneet Roita lähes joka päivä. Roi on kehittynyt jäljestämisessä huimasti. Enää ei tarvitse laittaa makupaloja kuin muutaman askeleen välein.Uutena opittuna asiana on tullut esineilmaisu, jonka Roi oppi ihan muutamassa päivässä. Nyt Roin kanssa tehdään pidempiä jälkiä, joilla on esineitä, jotka Roi ilmaisee. Tottiskin on mennyt eteenpäin. Olen alkanut käyttämään palloa palkkana.

Osallistuimme Roin kanssa Rajavartiolaitoksen koiraleirille ja näin virkakoiria ajamassa jälkeä. Päästinhän me Roinkin kanssa näyttämään jäljenajoa, mutta se nyt oli silloin vielä kovin alkuvaiheessa.


Roin jälkiruutu Rajan koiraleirillä


Roi moottoriveneessä


Raja-auton häkissä

Olen käynyt tutustumassa rajalla yhtenä viikonloppuna. Kävelin 10 km Suomen ja Venäjän rajaa Manner-Euroopan itäisimmälle pisteelle. Päästiin Roin kanssa myös moottoriveneen kyytiin. Se oli kyllä yksi elämäni huikeimmista viikonlopuista!

/Elisa&Roi\

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2019