Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 

Blogit

 
Etsi blogista:

Katso uusimmat

Vuosi 2012:
Marraskuu
Helmikuu

Vuosi 2011:
Lokakuu

Vuosi 2008:
Lokakuu


 
30.11.2012
Opiskelu on heittäytymistä
Kirjautuessani verkko-oppimisympäristöömme , pöytääni täyttävät tietokoneen lisäksi termospullo sekä muutama hedelmä, joista on tullut näissä tilanteissa lähestulkoon pöytäni vakiovarusteita. Silmät tarkkana tutkin eteeni auennutta nippua uusia etätehtäviä. Tämä on aikuisopiskelijan arkea: on tiettyjä velvoitteita, joihin omatunto ja muu elämä asettavat rajat, joissa määrin kukin tahollaan niistä päättää suoriutua. Eläintenhoitajan ammattitutkintolaisen kalenteria lähiviikot eivät juuri täytä, mikä siirtää vastuuta enenevissä määrin opiskelijan harteille. Täyttöä sen sijaan tuovat ne kaikki muut hommat, joihin on päättänyt ryhtyä. Voi olla, että yhtenä päivänä jaan ystäväni kanssa omia näkemyksiäni hänen koiransa käyttäytymisen suhteen, toisena hion omalle koiralleni koulutettua käytöstä hieman uudempaan suuntaan ja kolmantena päivänä jatkan aikaisemmin kesken jääneen etätehtävän parissa. Luontoni ei anna periksi jättää annettuja tehtäviä rästiin saati suorittaa niitä tuosta vain ohimennen heitellen, sillä itsehän olen hakeutunut opiskelemaan vielä ehkä tuntematontakin eläintenkouluttajan alaa, joka on tällä hetkellä täysipäiväisesti työtäni.
Temperamenttiset pikinokat ja lauhkeat, nauravaiset jämttit saivat minut hurahtamaan metsästyskoiraharrastajaksi sekä kiinnostumaan koirien sielunelämästä. Luonto ja koirat ovat aina kulkeneet mukana elämässäni, ja eläimen hyvinvointia joutui miettimään jo nuorempana, kun perheeni lemmikkinä oli lempeä mutta loppuaikansa päivittäisellä lääkityksellä elänyt englanninbulldoggi. Lukion ja vajaan parin vuoden työelämässä olemisen jälkeen uskaltauduin ottamaan askeleen kohti eläintenhoitajan ammattitutkintoa jatkohyödyntämismahdollisuuksia silmällä pitäen. Valmistavaan koulutukseen haun ja haastattelun jälkeen minun tuli elämässäni aika suunnistaa kohti Kainuun ammattiopistoa ja Seppälää opiskelun merkeissä. Koulun myötä minulle avautui mahdollisuus saada opintojeni ohelle projektikoira, koira, joka tulisi tulevaisuudessa lähtemään jonkin virkatahon työtehtäviin. Luottamuksen osoituksena minua kohtaan koitti se kesäkuun päivä, jolloin auto pöristen viiletin maantietä pitkin hakemaan pientä saksanpaimenkoiraa uudeksi jäseneksi perheeseeni. Tämä koira opetti minulle, mikä palveluskoira ja ennen kaikkea saksanpaimenkoira on sytyttäen palavan roihun rotuunsa. Projektikoiran myötä koiran kouluttaminen sai mielessäni uusia ulottuvuuksia, kun treenikerta toisensa jälkeen pääsin tutustumaan täysin uusiin toimintoihin ja lajeihin sekä pohtimaan, mitä minä tässä tein oikein tai väärin, kun sain koiran tekemään noin. Jälkikin sai aivan uuden merkityksen: tottumus siitä, että hirvikoira mennä humputtelee hirven jälkiä tuosta noin vaan, ja sitten minä askellan itse koiralle jälkeä aamukasteisessa maastossa painamalla makkaranpalasia päkiäni alle tarkoituksena opettaa koiraa jäljestämään.
Jokaiseen päivään eläimien kanssa sisältyy tunnetta. Aurinkoisempina päivinä mielessä on esimerkiksi kirkkaita ajatuksia niistä suurista oivalluksen hetkistä, jolloin olen oppinut ymmärtämään miksi koira tekee jotain tai mitä tiettyjen ominaisuuksien jalostaminen johonkin rotuun on saanut aikaan sen käyttäytymisessä. Säteitään luo myös luottavaisuus, että projektikoiran lähtiessä tekemään tunnollista työtä rajojemme ja isänmaamme hyväksi voin olla huojentunut siitä, että olen täydestä sydämestäni tehnyt töitä koiran koulutuksen ja hoitamisen eteen. Pilvisempinä päivinä kyynel kipuaa silmäkulmaan, kuten haikea ajatus siitä, että tämä suureksi kasvanut saksanpaimenkoira lähtee pois luotani tositoimiin. Harmauttaan ympärilleen laskevat myös väärin kohdelluiksi tulleet eläinyksilöt, joiden kohtaloa on muokannut ihmisten ymmärtämättömyys niitä ja niiden käyttäytymistä kohtaan. Kaikilla asioilla on kaksi puolta, mutta yksi on varmaa: yhdessä tahkotaan eteenpäin. Etsitään ratkaisuja, mietitään vaihtoehtoja, pohditaan umpikujan päässä seuraavaa askelta, kokeillaan ja erehdyksen tai onnistumisen kautta opitaan. Myöhemmin tulevaisuudessa hymyn huulilleni mahdollisesti nostavat opettajan kommentit koulutuskentällä ohjaajan epäsuorasta ryhdistä koiraan päin, miten en ajattele tekeväni oikoessani selkääni suorempaan.
Opintojeni myötä sain myös harvinaislaatuisen tilaisuuden lähteä työssäoppimaan Lapin Rajavartiostoon, Ivalon kupeille 800 kilometrin päähän kodista oman aktiivisuuteni ja projektikoiratoiminnan siivittämänä. Tämä kokemus lämmittää mieltä aina, kun ajatukset siihen palaavat. Pääsin tutustumaan itseäni kiinnostavaan virkakoiratoimintaan ja näkemään sekä kokemaan Rajan työtä käytännössä. Olen kiitollinen sekä Seppälän että Rajavartiolaitoksen henkilökunnalle kaikesta siitä työstä, mitä he joutuivat sopimuksen eteen tekemään.
Opiskeluissani olen päässyt tutustumaan monenlaisiin koiriin, joiden joukossa on ollut rotuyllättäjiä. Nämä yksilöt ovat muokanneet käsitystäni rodusta iloisuudellaan ja nöyryydellään. Näihin ja muihin eläinystäviin, kuten kissoihin, fretteihin, hevosiin, kaneihin ja niiden mukana tulleisiin ihmistuttavuuksiin en olisi kenties koskaan päässyt tutustumaan, jos en olisi heitä koulun puitteissa tavannut. Kun hyppää vielä katsastamaan itselleen vieraita eläinharrastuslajeja, saa omia näkemyksiä siitä, mitä laji harrastajaltaan ja hänen lemmikiltään vaatii. Ahaa -elämykset, heittäytyminen, stressi, helpotus, tunteiden erinäiset variaatiot, oman käytöksen muokkaaminen ja oman itsensä kehittäminen mutta ennen kaikkea työn palkitsevuus sekä uudet kokemukset ovat läsnä myös peruskoulun päättänyttä hieman vanhemmankin opiskelijan elämässä. Millä alalla sinä olet päättänyt ottaa haasteen vastaan?

Meri-Tuuli Heikkinen, 22 v. eläintenhoitajaopiskelija
 
 
 

 

Kommentoi kirjoitusta:
 
Nimi / nimimerkki (pakollinen tieto)
Syötä tiedot mobiililaitteella
Kommentti (pakollinen tieto)
 
Varmenne
CAPTCHA ImageRefresh
Varmennekoodi kirjoita yllä oleva varmenne (pakollinen tieto)
 

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2020