Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 
Luonnonkasvien tunnistus ja käyttö
Puut ja pensaat
Marjat
Ruohovartiset
 
Mustikka
Vaccinium myrtillus
 
Tuntomerkit:
Mustikka on monivuotinen 10-30 cm korkea pysty varpu. Sen lehdet ovat soikeita, suippoja ja sahalaitaisia. Kukat ovat yksittäin lehtihangoissa, teriö melkein pallomainen, vihertävän kellertävä/punertava. Marjat ovat 6-8 mm, tummansinisiä ja vahapeitteisiä tai mustia ja kiiltäviä, sisältä tummansinisiä.
Näköislajit:
Juolukka
Kasvupaikat:
Mustikka kasvaa pohjois-Suomessa tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla.
Käyttö:
Keitot, kiisselit, leivonnaiset, puurot jne.
 
Lähde: Moisio&Törrönen Luonnonmarjat (2008)


 
 
 
Mustaherukka

Ribes nigrum
 
Kasvupaikat

Yleisimmillään se on lehtokorvissa ja puronvarsilehdoissa, jokien ja purojen varsilla ja vesistöjen lähellä.
Yleinen puutarhapensas.
 
 
Käyttö
 
Mustaherukasta voi tehdä mm. hyytelöä, hilloa, mehua ja likööriä.
Mustaherukan lehtiä on perinteisesti käytetty kurkkujen säilömiseen, hapankaaliin ja siman valmistukseen. Kuivattuna ja erityisesti vielä hiostettuna niistä saa erinomaista yrttiteetä.






 
Lillukka

Rubus saxatilis

Kasvupaikka
Lillukka kasvaa lehdoissa, tuoreissa metsissä, harju-, kallio- ja rinnemetsissä sekä pientareilla.

Käyttö
Pula-aikoina lillukan marjoista on tehty kiisseleitä, mehuja ja hilloja.
Marjat käyvät kyllä hilloksi, kunhan kivet siivilöidään pois.
Hyytelö valmistetaan puristetusta mehusta, johon lisätään marjoja vastaava määrä sokeria.
Teeyrttinä lillukka on satoisa ja hyvänmakuinen.


 
Mesimarja
Rubus arcticus
 
 
 
Tuntomerkit:
Mesimarja on monivuotinen 10-20cm korkea rönsytön ruoho. Lehdet kolmisormiset ja usein punertavat. Punaiset kukat. Marjat kypsänä tummanpunaiset.
Näköislajit:
Lillukka
Kasvupaikat:
Yleinen koko maassa. Kosteat niityt, rannat, pientareet, ahit, hakkuuaukeat, ojan- ja puronvarret.
Käyttö:
Yrttijuomat
 
Lähde: Mäkinen&Hakala&Vauras&Vauras Kauppayrtit 1996


 
Puolukka

Vaccinium vitis-idaea
Tuntomerkit:
Puolukka on pysty tai koheneva, 5–30 cm korkea, monivuotinen varpukasvi. Varret ovat puutuneita ja karvaisia. Vahapintaiset lehdet talvehtivat. Ne ovat muodoltaan suippoja ja väriltään päältä vihreitä ja alta vaaleanvihreitä. Puolukka kukkii kesä-heinäkuussa. 5–8 mm pitkä, ruukkumainen teriö on väriltään valkoinen tai punertava. Kukinnot sijaitsevat varren latvassa tiheässä tertussa. Marja on pallomainen, väriltään punainen, mehukas ja hapahko.
 
Näköislajit:
Sianpuolukka
 
 
Kasvupaikat:
Puolukka kasvaa koko Suomessa. Runsaimmin puolukkaa kasvaa kuivilla, kuivahkoilla ja tuoreilla kankailla. Sitä tavataan myös rämeillä, lehtomaisissa metsissä, korpimetsissä, kallioilla, tunturikankailla ja pellonpientareilla.
 
 
Käyttö:
Lehtiä ja marjoja voi kuivata teen kaltaiseksi juoma-ainekseksi.
 
Lähde
 
www.arctic-flavours.fi
 
 
 

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2019