Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 

Blogit

 
Kirjoittajan esittelyKirjoittajan esittely

Etsi blogista:

Katso uusimmat

Vuosi 2013:
Maaliskuu


 Merkinnät, maaliskuu 2013:

25.3.2013
Koulutilan navetta

Koulutilan navetta
Koulu on perustettu 1925. Lypsykarja oli aluksi suomenkarjaa, josta 1960-luvun alusta siirryttiin vähitellen ayshire-rotuun. Nykyiset tuotantotilat on rakennettu 1975 ja ne peruskorjattiin kesällä 2012. Remontin yhteydessä luovuttiin sikojen pidosta ja jatkossa keskitytään lypsykarjan jalostukseen.

Koulun lehmiä ruokitaan aiv-rehulla, kuivalla heinällä ja oljella. Väkirehut jaetaan ruokkijalla. Vuosi sitten tehdyn remontin yhteydessä koululle tuli mylly, jolla litistetään koulutilan omaa viljaa lehmien rehuksi (kaura, ohra). Lisäksi annetaan kivennäisiä, puolitiivistettä ja tarvittaessa rypsiä. Vasikat saavat maitoa, vasikkamysliä ja Primoa. Umpilehmät saavat säilörehua, kuivaa heinää ja olkea.

Remontin yhteydessä navetan parsia muutettiin niin, että lehmät seisovat hännät vastakkain. Samalla navetan puolelle rakennettiin kaksi tilavaa sairas-/poikimakarsinaa.

Navetan keskikäytävän päällä kulkee kisko, jota pitkin kulkevat niin lypsimet kuin hygieniavaunukin rasittamatta lypsäjän käsiä. Lypsinmalli vaihdettiin De Lavalin Milkmasteriin, joka lähettää lehmäkohtaiset tiedot suoraan tietokoneelle. Erillistä mittalypsyäkään ei enää tarvita. Lypsyn yhteydessä otetaan joka maanantai solutesti kaikilta lehmiltä.

Koulun lehmät pääsevät jaloittelemaan aamuisin lypsyn jälkeen. Jaloittelutarha on ollut kovassa käytössä koko talven ajan. Lehmät jaloittelevat viikolla puolesta tunnista kahteen tuntiin joka aamu. Viikonloppuna lehmiä ei laiteta pihalle.

Vanhasta sikalasta remontoitiin lastenhuone vasikoille. Myös umpilehmät ja hiehot saivat uudet valoisat tilat entisestä sikalasta.

 

Kristiina ja Jukka


25.3.2013
Vasikan hoito

Miten emo hoitaa vasikan

Emo on vasikan paras hoitaja, kunhan on ensin varmistettu vasikan virkoaminen. Mitä kauemmin emä saa nuolla vasikkaansa, sitä parempi molemmille. Emällä nuoleminen saa aikaan hormonien erittymistä, jolla on myönteisiä vaikutuksia kohdun palautumiseen ja maidontuotantoon. Vasikka tulee kuivaksi ja saa tehokasta hierontaa, mikä parantaa verenkiertoa ja antaa sille paremman alkupotkun elämään.

 

Ternimaidon merkitys

Vastasyntyneelle vasikalle on erittäin tärkeää saada ternimaitoa mahdollisimman nopeasti. Max 4 tuntia syntymästä, maitoa annetaan usein. Vähintään 4krt/pv n.1,5-2litraa kerralla. Maidon lämpötila n.38 astetta.

 

Ruokinta

Maito on pääravintoa ensimmäisinä viikkoina. Vähitellen aloitetaan väkirehun tarjoilu. Juotto voidaan lopettaa, kun vasikka syö 0,8-1kg väkirehua päivässä (n.2kk:n iässä). Aloita säilörehun antaminen maitojuoton loputtua. Säilörehua voi olla tarjolla aikaisemminkin, jotta vasikka tottuu sen makuun. Yli 50% elimistöstä on vettä. Vapaa vesi nopeuttaa kasvua ja  vähentää ripulipäiviä.

Vasikkatilat

Vastasyntynyt vasikka voidaan laittaa yksilökarsinaan. Siellä pitää olla runsaasti kuivikkeita ja tarvittaessa lisälämmitys (lämpölamppu, suoja suoralta auringonvalolta). Yli 8 viikon ikäistä vasikkaa ei saa pitää yksilökarsinassa. Kaikilla vasikoilla lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin.

Lypsykarjassa

Pikkuvasikat suositellaan laitettavaksi pieniin, 3-6 vasikan ryhmiin. Ryhmiä voidaan yhdistää myöhemmin. Suositellaan, ettei samassa ryhmässä olevien vasikoiden ikäero olisi kovin suuri. Vähintään puolet, mutta mieluummin 2/3 karsinasta tulisi olla kiinteäpohjaista ja hyvin kuivitettua makuualustaa. Karsinoiden rakenteiden tulisi olla sellaisia, että karsinat on helppo siivota ja kuivittaa.

Anna, Tatiana, Laura

 

 


25.3.2013
Poikiminen

Poikiminen

 

Lehmä kantaa vasikkaa mahassaan yhdeksän kuukautta. 2kk ennen poikimista lehmä laitetaan umpeen, jolloin lehmä valmistaa vasikalle tärkeää ternimaitoa, eikä sitä lypsetä. Lehmä tunnutetaan, eli tutustutetaan poikimisen jälkeiseen ruokaan, kaksi viikkoa ennen poikimista.


Lehmä voi olla kiinni parressa tai erillisessä poikimakarsinassa. Vasikan alla tulee olla paljon pehmustetta, jottei se satuta itseään syntyessään. Lehmä voi poikia ilman valvontaa ja ongelmia, joskus kuitenkin saattaa tarvita ihmisen apua.

 

Poikimisen lähestyessä lehmän utare täyttyy sekä ulkosynnyttimet ja lantiositeet turpoavat.


Normaalisti vasikka syntyy etujalat ja pää edellä. Emä on vasikkansa paras hoitaja, ja sen olisi hyvä saada nuolla vasikka täysin kuivaksi ennen vasikkakarsinaan siirtoa. Nuolemisella on myönteisiä vaikutuksia kohdun palautumiseen ja maidontuotantoon, lisäksi vasikka saa verenkiertoa parantavaa tehokasta hierontaa.


Vasikkakarsinassa on oltava paljon kuivikkeita ja tarvittaessa lämpölamppu. Vasikan tulisi saada ternimaitoa mahdollisimman pian syntymänsä jälkeen, sillä siitä se saa kaikki tarvitsemansa vasta-aineet. Jos vasikka ei jostain syystä pääse itse imemään maitoa emästä, lehmä voidaan lypsää ja juottaa maito vasikalle tuttipullosta tai – ämpäristä.

 

 

Poikimisessa on eri vaiheita:

 

Avautumisvaihe
Lehmän käyttäytyminen on hyvin yksilöllistä. Siitä voi kuitenkin päätellä, ettei poikiminen ole enää päivistä vaan pikemminkin tunneista kiinni.  Jotkut lehmät syövät loppuun asti, mutta useimmiten poikiva lehmä lakkaa syömästä ja märehtimästä ja pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan eristäytymään muista eläimistä.

Lehmä on yleensä rauhaton ja joissakin tapauksissa tuskaisen oloinen, heiluttaa häntäänsä, nostelee jalkojaan ja laskeutuu makuulle noustakseen hetken kuluttua ylös.


Poltot alkavat, jolloin kohtu ja vatsaontelon lihakset supistuvat kouristuksenomaisesti. Kipuoireet, esimerkiksi mahan alle potkiminen, ovat usein hiehoilla selvemmät kuin vanhemmilla lehmillä. Ponnistusyrityksiäkin voi tässä vaiheessa esiintyä. Lehmä kannattelee häntäänsä koholla.


Avautumisvaihe päättyy uloimman sikiökalvojen muodostaman kalvopussin esiintuloon. Tämä ensimmäinen kalvopussi rikkoutuu hyvin helposti jo synnytysteissä tai pian ulostyöntymisen jälkeen.


Avautumisvaihe kestää lehmillä keskimäärin kuusi tuntia, hiehoilla jopa vuorokauden, mutta ulospäin voi näyttää siltä, että se kestää hyvinkin lyhyen aikaa.

 

 

Ponnistusvaihe eli työntövaihe

Vasikan ulostyöntövaiheessa lehmällä on voimakkaita poltteita eli kohtu supistelee. Aluksi supistukset tulevat harvemmin, loppuvaiheessa ne toistuvat parin minuutin välein. Supistusten ja vatsaontelon puristusvoiman ansiosta vasikka työntyy synnytyskanavassa eteenpäin työntäen edellään sisempää kalvopussia, joka tulee esille ennen sorkkia.


Tämä sikiövettä sisältävä sisempi kalvopussi eli varsinainen vesipää tulee näkyviin keskimäärin ½ - 1 tunnin kuluttua uloimman kalvopussin esilletulosta. Tämä sisempi kalvopussi näyttää paksummalta kuin ensiksi tullut ulompi kalvopussi. Yleensä sorkat puhkaisevat kalvopussin. Vasikan arvioidaan syntyvän normaalisti 1-3 tunnin kuluessa vesipään puhkeamisesta. Sorkkien asennosta voidaan päätellä, syntyykö vasikka etujalat vai takajalat edellä.


Takajalat edellä syntyvää vasikkaa tulee auttaa, koska se voi joutua olemaan kauemmin ilman happea.

Tavallisesti poikiminen sujuu ilman ihmisen apua ja lehmän häiritseminen saattaa hidastaa poikimisen edistymistä. Hoitajan on kuitenkin seurattava poikimista, jotta apua annetaan tai eläinlääkäri kutsutaan ajoissa.

 

 


Yleisimpiä poikimista vaikeuttavia tekijöitä ovat liian suuri vasikka, vasikan virheasennot, emättimen ahtaus, kohdun kiertymä, kaksosvasikat (pyrkivät tulemaan ulos yhtä aikaa), heikot poltteet tai epämuodostuneet vasikat. Vaikeimpien virheasentojen korjaamiseen tai kohtukierretapauksessa tulee kutsua eläinlääkäri. Hoitajan oma ammattitaito on arvioitava tässä tilanteessa.


Virheasennon voi todeta tunnustelemalla käsin. Sitä ennen lehmän takapää pestään. Kädet suojataan kertakäyttöisillä muovikäsineillä ja käsineeseen laitetaan liukastetta. Turhaa tunnustelemista on syytä välttää, koska vaarana on aina bakteerien vieminen kohtuun. Mikäli vasikka on etuperin tulossa, mutta etusorkat ovat taipuneet alle, voi jalat yrittää oikaista suoriksi. Asennon korjaus vaatii tilaa, joten vasikka tulee työntää aluksi takaisin kohtuun. Isolle vasikalle annetaan vetoapua tarvittaessa.

 

 

 

 Jälkeisvaihe

 

Poikimisen kolmanneksi vaiheeksi luetaan jälkeisten irtoaminen. Jälkeisillä tarkoitetaan sikiökalvoja. Tavallisesti ne irtoavat 3-8 tunnin sisällä.

Kohdun supistelu poikimisen jälkeen edesauttaa jälkeisten irtoamista. Kohtu supistelee oksitosiinihormonin erittyessä lypsämisen, imettämisen tai muun vasikan hoivaamisen vaikutuksesta.


Lehmän luonnolliseen käyttäytymiseen kuuluu jälkeisten syöminen. Mikäli ne ovat puhtaat, siitä ei ole mitään haittaa eläimelle.


Jälkeisten jäämiseksi kutsutaan tilannetta, kun ne eivät ole irronneet vuorokauden sisällä poikimisesta. Jälkeisten jäämiseen on lukuisia eri syitä. Yhteistä niille on se, että poikiminen on ollut jollakin tavalla epänormaali tai lehmä ei ole hyvässä kunnossa. Vaikeat poikimiset ja etuajassa poikiminen ovat yleisiä syitä jälkeisten jäämiseen. Siitä ei aina ole haittaa, mutta lehmää on syytä tarkkailla. Usein lehmän ruokahalu heikkenee, mikä vaikuttaa herumiseen.

 

 

 Maxim, Nikita

 

 

 

 


Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2021