Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 
kasvinsuojelu
kasvinsuojelu
Karkearehu

Hyvinkään koulutilan kasvinsuojelusuunnitelma

A Viljelyolosuhteet ja kasvinsuojelun tavoitteet

1. Koulutilan pellot ja peltoviljely
Hyvinkään koulutilalla on peltoa n. 60 ha ja koko peltoala on salaojitettu. Pellot sijaitsevat pääasiassa tilakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Ainoastaan Jaakkolan lohko on etäämpänä noin kilometrin päässä tilakeskuksesta. Pellot ovat jokseenkin tasaisia hietapeltoja ja niiden multavuus vaihtelee multavasta runsasmultaiseen. Pellot rajoittuvat noin kilometrin matkalta Vantaanjokeen ja kaksi peruslohkoa on osittain pohjavesialueella.
Pelloilla viljellään nurmea karjan rehuksi sekä leipäviljaa , rehuviljaa ja öljykasveja. Lisäksi pienellä alalla viljellään vuosittain perunaa ja erilaisia vihannes- ja maustekasveja.


2. Kasvinsuojelun
tavoitteet ja haasteet koulutilalla
Koulutilan kasvinsuojelu kuten kaikki muutkin viljelytoimet perustuvat
kestävän kehityksen periaatteille: Mitään sellaisia toimenpiteitä ei tehdä, jotka pitkällä useamman vuoden tai vuosikymmenen jaksolla osoittautuisivat vahingollisiksi vaikka ne lyhyellä tähtäimellä olisivatkin taloudellisesti houkuttelevia. Tavoitteena on edistää kasvinsuojelun keinoin viljelykasvien hyvinvointia siten, että toimenpiteistä ei ole haittaa nyt eikä tulevaisuudessa ympäristölle eikä kasvinviljelytuotteiden käyttäjille.
Haasteellisuutta kasvinsuojelulle antavat
pohjavesialuelohkot , joilla voidaan käyttää vain tiettyjä torjunta-aineita ja sitten tietenkin asettaa omat haasteensa kemialliselle torjunnalle  ja torjunnan  toteuttamiselle peltojen läpi virtaava Vantaanjoki.

B. Kasvinsuojelu
Kaikessa kasvinsuojelussa etusijalla ovat viljelykselliset toimet, joilla edistetään viljeltävän kasvin menestymistä ja vaikeutetaan
havaittujen kasvintuhoojien elämää. Tärkeimpänä näistä viljelyksellisistä toimista on riittävä kasvinvuorotus niin, että rikat ja taudit joutuvat jatkuvasti aloittamaan runsastumisensa alusta , kun pellolla vaihtuu viljelykasvi. Tietenkin huolehditaan myös pellon kunnollisesta kuivatuksesta ja kalkituksesta, tehdään muokkaus- ja kylvötyöt oikea-aikaisesta, viljellään olosuhteisiin sopivaa lajiketta, käytetään rikkaruohoista ja taudeista puhdasta sertifioitua siementä ja lannoitetaan oikeaoppisesti niin saadaan aikaan elinvoimainen kasvusto, joka jo itsessään pitää kasvintuhoojat loitolla.


1. Rikkakasvit

 


1.1
Kestorikkakasvit ja niiden torjunta
Kestorikkakasveista haitallisin koulutilan pelloilla on juolavehnä. Sitä esiintyy kaikilla lohkoilla jonkin verran, mutta selvästi satoa alentavassa määrin peruslohkoilla Kokkopelto, Hakapelto ja Puimalanpelto, joita lohkoja pidetään enimmäkseen nurmena ja laitumena 3-4 vuotta peräkkäin, jonka jälkeen nurmi uusitaan viljaa suojakasvina käyttäen. Nurmivuosina myös voikukka ja hevonhierakka vievät kasvutilaa nurmikasveilta ja alentavat sadon määrää ja sen laatua.

Juolavehnän kuriin saamiseksi lyhennetään viljelykiertoa niin, että nurmea kasvatetaan korkeintaan 3 vuotta.
Nurmi lopetetaan aina glyfosaattikäsittelyllä ohjeiden mukaan, jolloin nurmea uudistettaessa juolavehnän juurakoita on maassa vain vähän. Hakapellolla olevien sähköpylväiden ympäriltä juolavehnä ruiskutetaan reppuruiskulla. Glyfosaattikäsittelyn jälkeen ( parin kolmen viikon kuluttua ruiskutuksesta ) pelto kynnetään huolellisesti.

Nurmea suojaviljaan perustettaessa käytetään lujakortista aikaisin tuleentuvaa ohraa suojakasvina, ja syksyllä ohra puidaan pitkään sänkeen. Puimurissa on tehokas silppuri, joka pöllyttää olkisilpun laajalle alueelle. Päisteisiin ja käännöksiin saattaa kuitenkin syntyä olkisilppukasoja, ja ne käydään poistamassa tukahduttamasta nurmen orasta. Jos nurmen oras vaikuttaa hennolta, sille annetaan 15 kg/ha typpeä elvytyslannoitteeksi, mutta rehevää orasta ei lannoiteta.

Nurmivuosina torjutaan voikukka tarpeen mukaan keväällä tai syksyllä ruiskutuksin. Hevonhierakan leviämistä voitaisiin estää torjuntaruiskutuksin , mutta puhdistusniitoillakin 2-3 krt kesässä laitumet saadaan pidettyä puhtaina.

Jaakkolan pellolle on viime vuosina päässyt muodostumaan valvatti ja ohdakepesäkkeitä. Pesäkkeet torjutaan soveltuvalla torjunta-aineella reppuruiskulla. Jaakkolanpellon metsäsaarekkeelle johtavan peltotien pientareet ovat täysin pujon vallassa.
Pujon siementen leviämisen estämiseksi tien varret niitetään tai murskataan kesantosilppurilla ennen pujon kukintaa.

1.2
Siemenrikkakasvit eli Kertarikkakasvit
Kertarikkakasvien siemeniä on kaikkien lohkojen muokkauskerrokseen kertynyt valtavia määriä. Tehtyjen kasvustohavaintojen perusteella lohkojen
siemenpankeissa on kuitenkin selviä eroja: Multavammalla ja happamammalla Jaakkolan pellolla on keväisin valtalajina peltohatikka ja ukontatartatar, hietaisella Puimalanpellolla taskuruoho ja lutukka, savisella Pilliniemenpellolla jauhosavikka ja multavalla Metsäpellolla esiintyy peltoemäkkiä. Kaikilla pelloilla on kuitenkin runsaasti jauhosavikkaa ja vähemmässä määrin pillikettä ja punapeippiä. Myös peltosaunion eli saunakukan siemeniä maassa on minkä voi päätellä siitä, että silloin kun lohkolla viljellään syyskylvöisiä kasveja alkaa saunakukka välittömästi rehottaa.

Kertarikkakasvien torjumisen ensimmäisenä toimenpiteenä on estää rikkasiementen leviäminen peltoon. Käytetään siis rikkasiemenetöntä kylvösiementä ja estetään rikkakasvien siementäminen pellossa mikä nurmea ilman suojaviljaa uudistettaessa on aina uhkana. Siemenpankin aktiivista kuluttamista puinnin jälkeisellä
sänkimuokkauksella  ei ole tehty , mutta voitaisiin kyllä kokeilla.
Toinen kertarikkakasvien torjuntatoimenpide on edistää viljelykasvien kasvua niin, että viljelykasvit kasvavat mahdollisimman hyvin ja tukahduttavat rikat alleen. Kylvömuokkaus ja kylvö pyritään tekemään keväällä kevätkosteutta säästäen niin aikaisin kuin se maan muokkautuvuuden kannalta on mahdollista ja kylvössä ollaan huolellisia ettei haukia kaistojen väliin jää. Jotta myöhemmät kasvinsuojeluruiskutukset voidaan toteuttaa , niin että ei tule päällekkäisruiskutusta eikä myöskään jää ruiskuttamattomia kohtia, jätetään peltoon kylvettäessä
ruiskutusurat. Vantaanjokivarteen rajoittuvilla lohkoilla ruiskutusurat tehdään  niin, että niitä ajaen säädetty suojakaista vesistöön on riittävä valitulla  suutinvaihtoehdolla .
Kolmantena rikkojen torjuntatoimenpiteenä on sitten kemiallinen torjunta, jos se on tarpeellista mikä tarpeellisuus määritellään lohkokohtaisesti viikon-kahden kuluttua orastumisesta rikkojen ollessa 2-3 lehtiasteella. Torjunnan tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon eri rikkakasvien erilainen torjuntakynnys ( rikkakasveja kpl/ dm2 ) ja toimitaan sen mukaan. Torjunta-aineiden valinta tehdään alustavasti torjunta-aineoppaiden, farmit.net -palvelun , kavereilta saatujen vinkkien ja omien kokemusten perusteella. Itse torjunta toteutetaan sitten sääolot huomioon ottaen ja ruiskutusohjeitten mukaan. Torjunnasta ja sen onnistumisesta ( tehosta) tehdään muistiinpanot lohkokirjanpitoon käytössä olevalla  suunnitteluohjelmalla.


1.3
Hukkakaura  ja sen torjunta  
Koulutila kuuluu hukkakaurarekisteriin, sillä Jaakkolan pellolla on hukkakauraa havaittu vuosittain. Esiintymät ovat olleet sen verran pieniä , että torjunta on tehty/tehdään käsin kitkemällä ja löydetyt yksilöt hävitetty/hävitetään Eviran ohjeitten mukaan .Hukkakauran tarkkailua/kitkentää tehdään lohkolla vuosittain kahteen kertaan heinäkuun puolivälin paikkeilla viikon välein ja havainnot merkitään lohkokirjanpitoon. Hukkakauraa on viime vuosina ollut niin satunnaisesti, että hukkakaurarekisteristä vapautumista anotaan tulevana kasvukautena.

2.
Kasvitaudit


Koulutilan pelloilla havaituista kasvitaudeista tärkeimmät ovat viljojen laikkutaudit, tyvitaudit ja lentonoki, öljykasvien pahkahome ja möhöjuuri  sekä nurmikasveilla lumihome ja apilan juurilaho ja juurimätä.

Kasvitautien kurissa pitämisen ja torjumisen lähtökohtina ovat taudinkestävät lajikkeet, terve kylvösiemen ja riittävä kasvinvuorotus. Viljelykseen otettavat lajikkeet valitaan siten ensisijaisesti lajikkeiden  laatuominaisuuksien ja taudinkestävyyden perusteella ja toissijaisesti sadontuottokyvyn perusteella. Kylvösiemenen terveys, joka estää siemenlevintäisten tautien pääsyn kasvustoon, varmistetaan puolestaan käyttämällä sertifioitua siementä ja peittaamalla siemen, jos siemenen terveys ei ole varmistettu.

Ehkä tärkein toimenpide koulutilan pelloilla viljeltävien kasvien tautien torjumiseksi on riittävä kasvinvuorotus, sillä lähes kaikki taudit ovat joko kokonaan tai osittain maalevintäisiä. Kasvinvuorotus onkin koulutilalla helppo järjestää, koska koulutilan karjan tarvitsema nurmiala on n.15 ha, eli neljännes koko peltopinta-alasta. Koska rypsiä voidaan viljellä pahkahomeen takia joka neljäs vuosi samalla lohkolla on rypsinkin vuotuinen ala 15 ha. Loput pelloista ( 30 ha ) on sitten viljoilla. Kaavamaisesti esitettynä: 

lohko

1  (15ha)

2  (15ha)

3 (15 ha)

4 (15 ha)

 

 

vuosi

 

 

 

 

 

 

2013

NURMI 1.V

RYPSI

VEHNÄ

OHRA

 

 

2014

NURMI 2.V

VEHNÄ

KAURA

KAURA

 

 

2015

NURMI 3.V

OHRA +ns

KAURA

RYPSI

 

 

2016

OHRA

NURMI 1.V

RYPSI

VEHNÄ

 

 

2017

KAURA

NURMI 2.V

VEHNÄ

KAURA

 

 

2018

RYPSI

NURMI 3.V

OHRA + ns

KAURA

 

 

2019

VEHNÄ

OHRA

NURMI 1.V

RYPSI

 

 

2020

KAURA

KAURA

NURMI 1.V

KAURA

 

 

2021

KAURA

RYPSI

NURMI 1.V

OHRA + ns

 

 

2022

RYPSI

VEHNÄ

OHRA

NURMI 1.V

 

 

2023

VEHNÄ

KAURA

KAURA

NURMI 1.V

 

 

2024

OHRA  +ns

KAURA

RYPSI

NURMI 1.V

 

 

2025

NURMI 1.V

RYPSI

VEHNÄ

OHRA

 

 

2026

NURMI 2.V

VEHNÄ

KAURA

KAURA

 

 

2027

NURMI 3.V

OHRA

KAURA

RYPSI

 

 


Mikäli koulutila luopuu karjasta, on nurmen tilalle harkittava muita viljan monokulttuurin katkaisevia kasveja kuten  esim. kuminaa, pellavaa, hernettä, härkäpapua,  tattaria, tai nurmikasvien siementuotantoa.

Kasvitautien torjuntaruiskutuksiin varaudutaan joka vuosi, mutta ruiskutukset  toteutetaan ainoastaan tarvittaessa. Torjunnan tarvetta voidaan ennakoida ennustepalvelujen avulla , mutta lopullinen torjuntapäätös määritellään kynnysarvojen ja lohkokohtaisten kasvustohavaintojen perusteella, jotka havainnot kirjataan lohkomuistiinpanoihin.



3. Tuholaiset

Tärkeimmät huomioonotettavat tuholaiset ovat viljoilla tuomikirva ja rypsillä kirpat ja rapsikuoriainen(Meligetes Aeneus )

 Tuomikirva levittää viljaan kääpiökasvuviroosia, joka saattaa aiheuttaa 20-30 % sadonalennuksia ja heikentää lisäksi laatua aiheuttamalla jälkiversontaa. Tuomikirvojen haittoja pyritään vähentämään aikaisella kylvöllä ja torjuntaruiskutuksiin ryhdytään mikäli niihin kynnysarvojen ja kasvustohavaintojen perusteella on aihetta . Torjunnan tarvetta myös ennakoidaan ennustepalvelujen avulla.

Rypsillä  kirppojen  torjunnassa käytetään tulevana keväänä v.2014 neonikotinoideilla käsiteltyjä siemeniä, mikäli Suomi saa vaadittavan poikkeusluvan aineen käyttöön. Jos lupaa ei saada, joudutaan kirpat taimettumisvaiheessa torjumaan ruiskuttamalla. Ruusukevaiheessa torjutaan rapsikuoriainen kynnysarvojen mukaisesti.

C. Kasvinsuojelun tulevaisuuden haasteet

Ilmaston ja muiden viljelyolosuhteiden muuttuessa kasvinsuojelussakin joudutaan jatkuvasti uusien tilanteiden eteen.  Kasvitaudit saattavat muuttua vaikeammin torjuttaviksi, rikkakasvilajistoon voi ilmaantua vieraslajeja ja uusia tuholaisiakin voi rantautua maan rajojen ulkopuolelta. Lisäksi voidaan kemiallista torjuntaa joutua rajoittamaan  joidenkin torjunta-aineiden osoittautuessa ympäristölle  tai elintarvikkeiden käyttäjille  haitallisiksi. Vaikka siis kasvinsuojelun perustoimenpiteet pysyisivätkin ennallaan, on ainakin kemiallisessa torjunnassa syytä varautua muutoksiin ja uusiin viranomaisten määräyksiin, joiden noudattamista valvoo ja ohjeistaa nykyään Tukes.

 
 

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2019