Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 

Blogit

 
Etsi blogista:

Katso uusimmat

Vuosi 2016:
Joulukuu

Vuosi 2015:
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Toukokuu

Vuosi 2014:
Syyskuu
Heinäkuu
Toukokuu
Huhtikuu

Kaikki merkinnät

 
17.9.2014
Puinnin jälkeen
Koelohkojen puinti tehtiin 8.9. Jokainen lohko puitiin omalle kärrylle, koska näin oli helpompi hoitaa sadon punnitus koulumme kuivaajalla. Sadon punnituksen ja viljankuivauksen hoiti Matti Korpi  ja ohran puinnista vastasi koulutilamme hoitaja Juha A. Ketola.

Sato:
  • Lautasmuokattu lohko 5570 kg/ha, kosteus 16,5 %
  • Kultivoitu lohko 5765 kg/ha, kosteus 16,5 %
  • Kynnetty lohko 5300 kg/ha, kosteus 16,5 %
Tuloksia vertailtaessa tulee huomioida, että kyntö lohkolle paalin hakijat olivat parista kohtaa peruuttanut vaikka parhaamme mukaan yritimme "suojella" koealuettamme. Tämä peruuttelu vaikuttaa vähän kyntölohkon sadonmäärään. Kuitenkaan tutkimuksen kannalta tälläkään "ajoharakirillä" ei tule olemaan suurta merkitystä, sillä näin ensimmäisenä koevuotena on koelohkot vasta ns. kalibroitu valmiiksi tulevia koetoiminta vuosiamme varten.
Mitä lohkoilta saatuun sadonmäärään tulee. Sadon määrä on hyvin kilpailukykyinen panostuksiin nähden ja kestää tarkastelun maatalousalan koulutusta antavien oppilaitosten ja myös ammattilaistenkin näkökulmasta. Panostuksista puhuttaessa kasvinsuojelussa käytettiin vain MCPA:ta. Gramma-aineista koulutilallamme pidettiin välivuosi, jotta vältyttäisiin rikkakasvien resistenssilta torjunta-aineita vastaan. Toiseksi koulutilallamme ruiskutetaan myös kumina ja rypsi tällä samalla ruiskulla, joten torjunta-aineiden jäämiltä ruiskuun ei ollut niin suurta haittaa kun ruiskutetaan MCPA:lla kuin, mitä se olisi ollut gramma-aineilla.

Nyt, kun sato on laarissa on taas hyvä kiittää toimeliaasta pohjatyöstä pellolla opiskelijoitamme. Lisäksi erityiskiitokset "kuivaajaspesialistillemme" Matti Korvelle sadonmäärittämisestä ja puinnista iso kiitos koetoimintakumppanilleni Juha A. Ketolalle.

Muokkauskokeessa seuraavaksi tulee vuoroon lohkojen tiiviyden määrittämistä, jotta saamme vertailupohjaa tulevia vuosia varten. Tämän jälkeen koelohko jätetään lepoon talvea varten.

Juha Ketola
 
 
 
1 kommentti
 
1Juha A Ketola29.9.2014 17:11

Koulutilan syystyöt alkavat olemaan sen verran hyvällä mallilla, että jopa tilanhoitaja ehtii julkaisemaan tänne mielipiteitään ja näkemyksiään perusmuokkauskokeesta. ( on kyllä ollut tarkoitus koko kokeen ajan, mutta kun ei muka kerkeä....) 

Kun kevättalvella koneopinlehtori ja kaima ( siis meillähän sattuu olemaan sama nimi.. ) ilmaisi kiinnostuksensa tutkia eri perusmuokkausmenetelmien vaikutusta maaperään,innostuin asiasta välittömästi. Koulutilan perusmuokkaus on hoidettu perinteisesti kyntäen, lautasmuokkarilla sekä osaa lohkoista suorakylvetään. Eri menetelmistä on saatu verrattain hyvin kokemuksia, mutta kultivointi on menetelmänä itselle vieras. Jos peruslohko kynnetään ja viereinen lautasmuokataan, niin satotuloksista ei voi vetää juurikaan johtopäätöksiä, koska silloin tulokseen vaikuttavia tekjöitä tulee liikaa. Siksi tällainen koe, jossa samalla lohkolla tehdään viljelytoimenpiteet samaan aikaan, antaa todella hyvän tuloksen eri menetelmien vertailusta.

Ennakko-odotuksena itsellä oli seuraava: Kynnetty kärsii kuivuudesta, lautasmuokattu kärsii rikkakasveista, kultivoitu ehkä vähän molempia... No, vaikka kasvukausi oli todella kuiva, niin kynnetyn satomäärä ei kuitenkaan ollut merkittävästi pienempi, muistaen kuitenkin pienen kauneusvirheen koealueella. Toisaalta eipä lautasmuokatun alueen satoa rikkakasvit tuhonneet.. Eli eri koelohkojen välinen pieni satoero kertoo tässä kohtaa sen, että kaikki 3 eri muokkaustapaa ovat ihan kelpoja menetelmiä... Yhtenä vuonna, nyt itse tuskin maltan odottaa tulevaa kasvukautta, mitä jos saammekin 80 mm saderintaman heti kylvön päälle, onko 2 vuotta peräkkäin matalaan lautasmuokatussa riittävästi vesitilaa... Tai jos tulee toinen kuiva vuosi, kärsiikö silloin kynnetty herkemmin vedenpuutteesta kuin matalaan kultivoitu 2 vuotta peräkkäin...

Tätä kirjoitettaessa uudesta tukikaudesta on herunut julkisuuteen sellaisia tietoja, että talviaikainen kasvipeitteisyys saattaa tulla laajasti uuden ympäristökorvauksen piiriin. Jos tukijärjestelmä ohjaa peltojen syyskynnön korvaamiseen kevätmuokkauksella on kultivointi ja lautasmuokkaus varteenotettavia menetelmiä nopeutensa vuoksi. Tämänkin takia pidän erittäin tärkeänä monivuotista eri muokkaustapoja vertailevaa tutkimusta, ettei tule tehtyä hätiköityjä ratkaisuja työmenelmiin "mutu"-perusteella. Koulutilalla on nimittäin aurojen uusiminen edessä ( paluuaurat ovat vanhemmat kuin opiskelijamme) . tämän kokeen perusteella voin tulevaisuudessa tehdä ratkaisun, että uusimmeko aurat vai siirrytäänkö johonkin muuhun perusmuokkausmenetelmään.

 

Uutta kasvukautta innolla odottaen: Juha A  maatilan perukoilta

 

Kommentoi kirjoitusta:
 
Nimi / nimimerkki (pakollinen tieto)
Tietokonenäkymä
Kommentti (pakollinen tieto)
 
Alla olevalla osiolla, voit lisätä tekstisi perään linkkejä. (Linkki näkyy tekstissä HTML-koodina)
 
Varmenne
CAPTCHA ImageRefresh
Varmennekoodi kirjoita yllä oleva varmenne (pakollinen tieto)
 

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2019