Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 

Blogit

 
Etsi blogista:

Katso uusimmat

Vuosi 2016:
Joulukuu

Vuosi 2015:
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Toukokuu

Vuosi 2014:
Syyskuu
Heinäkuu
Toukokuu
Huhtikuu

Kaikki merkinnät

 Merkinnät, huhtikuu 2014:

29.4.2014
Väliraporttia koeruuduista
Koeruutujen muokkaukset on nyt saatu valmiiksi, joten pellon kuivumista ja seuraavaa operaatiota koeruuduille odotellessa on hyvä katsoa aikaansaannoksia.

TYÖSYYDET

         
Kyntö 19cm                                               Lautasäes ja Kultivaattori 10cm

Konemiehen yksi tärkeimmistä apuvälineistä muokkauskoneen työsyvyyttä määritettäessä on mitta. Muokkaustulosta tässä vaiheessa arvioitiin ihan aistinvaraisesti/silmämääräisesti tunnustelemalla ja potkimalla muokatun pellon rakennetta ja vertailemalla muokkaustulosten kuvia. Työjäljessä on aina parantamisen varaa ja siihen varmasti tullaan panostamaan jatkossa. Myös olosuhde- ja tekniset tekijät, kuten maalaji, sääolosuhteet, kosteus ja työsyvyys ajonopeus huomioiden vaikuttaa työnlaatuun. Onneksi ollaan oppilaitoksessa, jossa virheet ja erilaiset kokeilut ovat sallittuja, jolloin niistä on mahdollisuus ottaa opiksi.

KYNTÖ                                                    LAUTASÄESTYS

        

KULTIVOINTI




Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. No vielä, kun kuvaajana toiminut koneopettaja alkaa hallitsemaan kännykkäkameran käytön, niin muokkaustulokset pellonpinnasta ja ilman kuvaajan varjoa parantuvat huomattavasti :).

Tässä vaiheessa on hyvä kehua ja kiittää kesäjakson opiskelijoitamme kahdesta hyvin onnistuneesta päivästä. Oppia tuli kaikille opiskelijoita ja opettajaa myöten. Motivoituneiden opiskelijoiden kanssa on helppo toimia. Kiitos!
 
29.4.2014
Kultivointi
Toinen muokkauspäivä alkoikin pienellä vesisateella, joten happiraikas keli oli hyvä kultivaattorin säätämiseen. Jukan ja Nikon alkupäivän epistolana oli säätää Lemkenin Kristal kultivaattori muokkausta varten ja tarkistaa vetovarsien nostotankojen mitta, jottei pellolla tarvitse säätää kuin korkeintaan työntövarrella kone suoraan. Kultivaattori oli varustettu siipiterillä, sekoitin lautasilla ja kahdella pakkerikelalla. Vetokoneena toimi samainen Jontikan 6620, jolla pojat edellisenä päivänä vetivät lautasäestä.


Haisee ihan multaukselle

Vaikka pojat epäilivätkin Jontikan vetokykyä, niin hyvin traktori suoriutui tehtävästä. Ajonopeus oli siinä 13-14km/h. Kolme metrisen Lemkenin kultivaattorin painoa voidaan verrata nelisiipisiin paluuauroihin, joten varsinkin peltojen päisteissä ja siirtoajossa tiellä  traktorin etupää kevenee merkittävästi. Tämän vuoksi vetokoneen "noukka" on syytä varustaa etupainoilla ellei vetokoneena ole mitään "mörköä". 

Muokkaustyössä Jontikka ja kultivaattori toimi hyvin tasapainossa. Kultivaattori säädettin suoraan työntövartta lyhentämällä ja työsyvyys määritettiin yhdellä testiajolla koeruudun ulkopuolella. Kolmas koeruutu muokattiin reilun 10 cm syvyyteen, koska kyseessä oli kevät muokkaus. Lohkon pohjahan oli jo syksyllä kertaalleen lautasäestetty.

Kultivaattorin toiminnan oleellisin asia oli saada kone suoraan ja se tapahtui varsin helposti työntövartta säätämällä. Mikäli työsyvyyttä olisi haluttu kasvattaa, niin se olisi käynyt varsin vaivattomasti paria pakkerissa olevaa tappia siirtämällä eri loviin. Mihinkään säätötoimenpiteisiin pojat eivät tarvinneet työkaluja.
28.4.2014
Koneet koelohkolle

Vaikka aamulla olikin pientä sadetta ilmassa, niin lannanlevitys saatiin alkuun koelohkoille. Opiskelijat Niko Kuparinen ja Jere Hautalahti pääsivät lannanlevityksen makuun koulun Valtran directillä ja Bergmannin tarkkuuslevittimellä.

Lannanlevityksen jälkeen aloitettiin ensimmäisen koeruudun kyntäminen. Kyntö tapahtui N92 ja Agroluxin kolmisiipisillä paluuauroilla. Viilun leveytenä käytettiin 14 tuumaa. Kynnön jälkeen toinen koeruutu muokattiin Amazonen lautasäkeellä ja äestä veti koulun Jontikka. Työmiehinä kynnössä ja lautasäestyksessä olivat koulumme opiskelijat Pekka Pitkäjärvi, Antti Luokkakallio, Niko Rinta-Kiikka ja Jukka Teppo.

Työskentelyaika pellolla loppui hieman liian lyhyeen, joten seuraavalle päivälle jäi vielä kolmannen koeruudun kultivointi. "Huomenna se on päivä uus", joten uusin kujein uuteen päivään.
24.4.2014
Actioni alkaa

Kuva Peltolan koelohkosta 22.4.2014

Siellä allekirjoittanut konehallin Ketola ja koulutilan Ketola marssi kauniina keväisenä huhtikuun päivänä tykötarpeineen. Mukana harppi, tikut ja rautakanki. Lohko kesti hyvin transporterilla ajon, joten koetoiminnan aloittamiselle annettiin lähtölaaki. Niin kuin kuvasta näkee lohko oli muokattu syksyllä koulutilan Amazone catros lautasäkeellä.


Kuvassa "Kaima" käyttää harppia tekijämiehen elkein

Seuraavaksi pienen harkinnan ja keskustelutuokion jälkeen päädyimme mittaamaan lohkon kolmeen 30 metrin levyiseen koeruutuun. Reunoille ja päisteisiin jätettiin kynnettävä suojakaista. Koeruudun pituudella ei vielä tässä vaiheessa ollut merkitystä, eikä itseasiassa koko kokeessakaan sillä koeruudut joka tapauksessa tulevat olemaan yhtä suuret.



Joku voisi luulla lokin "tirvauttaneen" merkkitikun nokkaan

Maalaji lohkolla on multava hienohieta.



Koeruutujen merkkausten lomassa hahmoteltiin seuraavaa siirtoa. Lannanajoa ja muokkausta. Vkolla 18 koeruudut tulevat saamaan lantapeiton ja koeruudut muokataan.
Varsinaisessa kokeessa on kolme ruutua. 1. ruutu muokataan paluuauroilla, 2. ruutu lautasäkeellä ja 3. ruutu kultivaattorilla.

Ensimmäinen koevuosi on pohja seuraaville tutkimusvuosille, joten ajatuksen ja toiminnan tasolla on tärkeää saada lannanlevitys ja muokkaustoimenpiteet onnistumaan.
3.4.2014
Ai mikä koe?
Pian aloitetaan koetoiminta toisella asteella. Kokeilun kohteena perusmuokkausmenetelmät. Hyvää kannattaa odottaa:)

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2019