Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 

Blogit

 
Etsi blogista:

Katso uusimmat

Vuosi 2016:
Joulukuu

Vuosi 2015:
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Toukokuu

Vuosi 2014:
Syyskuu
Heinäkuu
Toukokuu
Huhtikuu

Kaikki merkinnät

 Merkinnät, syyskuu 2014:

17.9.2014
1 kommentti kommentoi

Puinnin jälkeen
Koelohkojen puinti tehtiin 8.9. Jokainen lohko puitiin omalle kärrylle, koska näin oli helpompi hoitaa sadon punnitus koulumme kuivaajalla. Sadon punnituksen ja viljankuivauksen hoiti Matti Korpi  ja ohran puinnista vastasi koulutilamme hoitaja Juha A. Ketola.

Sato:
  • Lautasmuokattu lohko 5570 kg/ha, kosteus 16,5 %
  • Kultivoitu lohko 5765 kg/ha, kosteus 16,5 %
  • Kynnetty lohko 5300 kg/ha, kosteus 16,5 %
Tuloksia vertailtaessa tulee huomioida, että kyntö lohkolle paalin hakijat olivat parista kohtaa peruuttanut vaikka parhaamme mukaan yritimme "suojella" koealuettamme. Tämä peruuttelu vaikuttaa vähän kyntölohkon sadonmäärään. Kuitenkaan tutkimuksen kannalta tälläkään "ajoharakirillä" ei tule olemaan suurta merkitystä, sillä näin ensimmäisenä koevuotena on koelohkot vasta ns. kalibroitu valmiiksi tulevia koetoiminta vuosiamme varten.
Mitä lohkoilta saatuun sadonmäärään tulee. Sadon määrä on hyvin kilpailukykyinen panostuksiin nähden ja kestää tarkastelun maatalousalan koulutusta antavien oppilaitosten ja myös ammattilaistenkin näkökulmasta. Panostuksista puhuttaessa kasvinsuojelussa käytettiin vain MCPA:ta. Gramma-aineista koulutilallamme pidettiin välivuosi, jotta vältyttäisiin rikkakasvien resistenssilta torjunta-aineita vastaan. Toiseksi koulutilallamme ruiskutetaan myös kumina ja rypsi tällä samalla ruiskulla, joten torjunta-aineiden jäämiltä ruiskuun ei ollut niin suurta haittaa kun ruiskutetaan MCPA:lla kuin, mitä se olisi ollut gramma-aineilla.

Nyt, kun sato on laarissa on taas hyvä kiittää toimeliaasta pohjatyöstä pellolla opiskelijoitamme. Lisäksi erityiskiitokset "kuivaajaspesialistillemme" Matti Korvelle sadonmäärittämisestä ja puinnista iso kiitos koetoimintakumppanilleni Juha A. Ketolalle.

Muokkauskokeessa seuraavaksi tulee vuoroon lohkojen tiiviyden määrittämistä, jotta saamme vertailupohjaa tulevia vuosia varten. Tämän jälkeen koelohko jätetään lepoon talvea varten.

Juha Ketola
1.9.2014
2 kommenttia kommentoi

Puinti lähestyy
Jotta koelohkojen puinti sujuisi mahdollisimman jouhevasti ja ilman ylimääräistä säätöä, koeruutujen ympäristö eli ns. muu peltoalue puitiin koelohkojen ympäriltä ennen varsinaista koelohkojen puintia. Tämän toimenpiteen on tarkoitus helpottaa ja nopeuttaa koeruutujen puintia.
Vaihtoehtojahan koelohkojen sadonmäärittämiseen on riittävästi, kuitenkin tämänpäiväinen työskentelyryhmämme (Ketola&Ketola) muutamien pohdintojen  ja näkökulmien jälkeen päätyi siihen, että meille riittävä sadonmäärittämisen tarkkuus saadaan aikaiseksi suoristamalla koelohkoalueen reunat niin pituus kuin leveyssuunnassa. Koska koelohkojen leveys tilanhoitajallamme ja konelehtorillamme oli jo selvillä, mutta pieni epävarmuus lohkojen pituudesta vaivasi tutkimusryhmämme mieltä oli ainoa mahdollisuus lohkojen pituuden varmistamiseksi "harppa", jolla äijjänköriläämme mittauksen varmistivat. Pientä heittoa oli koelohkojen pituudessa, mutta se saatiin helposti korjatuksi.

Tämän jälkeen kukin koelohko tullaan puimaan niin monella pöydän leveydellä eli täydellä pöydällä kuin vain mahdollista. Kaikki kolme koelohkoa puidaan kukin omalle kärrylle, jotka sitten ajetaan oppilaitoksemme kuivaajaan, jossa saamme selville lohkojen sadonmäärän eli lohkokohtaisen sadon välisen suhde-eron.


Olosuhteisiin nähden kasvusto on hyvin pystyssä

Puimurin hytistä katsottuna koelohkoalue näytti varsin hyvälle. Ottaen huomioon, että kuivan heinäkuun jälkeen vettä onkin tullut useampana elokuun päivänä. Juolavehnää ja muita rikkakasveja ei juuri ollut havaittavissa. Ainoa silmiin pistävä huomio oli, että lakokohdat olivat lautasmuokatulla lohkolla. Kultivoitu ja kynnetty lohko oli pystyssä. Asia voi johtua muokkaussyvyydestä ja lannan multaussyvyydestä kuin mitä kynnettäessä ja kultivoitaessa tapahtuu tai sitten lannanlevityksen epätasaisuudesta, jolloin tähän lakokohtaan on tullut "sairaan paljon" lantaa. Kuitenkin puolitoista kuukautta sitten mitatuissa näytteissä juuri lautasmuokatulla lohkolla oli pidempää kasvustoa, joka puoltaisi sitä asiaa, että lautasmuokatulla oleva ohra on saanut karjanlannan kasvuravinteita hyvin.


Lakopaikka näkyvissä.

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2019