Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 

Blogit

 
Etsi blogista:

Katso uusimmat

Vuosi 2016:
Joulukuu

Vuosi 2015:
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Toukokuu

Vuosi 2014:
Syyskuu
Heinäkuu
Toukokuu
Huhtikuu

Kaikki merkinnät

 Merkinnät, syyskuu 2015:

30.9.2015
Puinnin jälkeen
Muokkauslohkot puitiin 21.9 pilvisessä säässä. Puintiajankohta oli 13 päivää myöhäisempi kuin edellisenä syksynä. Suurimmat syyt puinnin myöhäisempään ajankohtaan olivat sateilla ja myöhäisemmällä kylvöajankohdalla kuin vuosi sitten. Puinti kuitenkin sujui ilman ongelmia. Puintiin lisää mielekkyyttä teki Sampoon asennetut uudet satomittauslaitteet (merkkiä Trimble FMX), joiden käyttö on saatu hyvälle alulle niin koulutilalla kuin opetuksessakin, joten täsmäviljelyn sadonmäärittämiseen ja sen opettamiseen saadaan relevanttia käytännön tietoa ja tuloksia suoraan oppilaitoksen lohkoilta.


FMX:n näytön antama kuvanäkymä. (kosteus% arvo ei vielä tässä ensimmäisen 20m matkan aikana ollut kalibroitunut näytölle)

Mitja-ohra oli pysynyt kohtuullisen hyvin pystyssä. Yksi suurempi lakopaikka oli lautasmuokatulla lohkolla, muuten lohko oli helposti puitavaa. Kuitenkin aina, kun etsitään parannusajatuksia toiminnalle, niin täytyy tuosta käyttämästämme lajikkeesta mainita se, ettei kasvusto ollut kuitenkaan niin hyvää, kuin tutkimusalueemme lohkon reunoille kylvetty 3m levyinen Iron-ohra kasvusto. Iron oli selkeästi terhakkaampaa ja parempi voimaisemman näköistä sekä lisäsateita kestävää, kuin Mitja. Mikäli koeruutujen puinti olisi sateen takia myöhästynyt vielä tästä puidusta ajankohdasta, niin Mitjakasvusto olisi ollut huomattavasti lakoisampaa.


Näkymä puimurin ohjaamosta

Sato

Kaikki kolme tutkimuslohkoa puitiin viime vuotiseen tapaan kukin lohko omalle kärrylle, joka sitten ajettiin oppilaitoksemme kuivaajalle. Kuivurissa lopullinen sato punnittiin ja kosteus määritettiin. Tietysti tämä herättää kysymyksiä, miksemme käyttäneet uutta sadonmittausjärjestelmäämme? Vastaukseksi voin sanoa, että satomittausjärjestelmää käytettiin koko puinnin ajan ja siitä saimme vertailukelpoista tietoa, kuitenkin sadon lopulliseen määrittämiseen käytimme samaa mittaustapaa kuin edellisenäkin vuonna, jotta määritettävät arvot olisivat vertailukelpoisia keskenään. Tällöin uuden satomittausjärjestelmän mahdollisesta kalibroinnin puutteesta/tarkkuudesta aiheutuvat mittausvirheet poistuu.

Mitjan sato ja kosteus:
  • Kultivoitu lohko 4678 kg/ha, kosteus 27 %
  • Lautasmuokattu lohko 4943 kg/ha, kosteus 27 %
  • Kynnetty lohko 3049 kg/ha, kosteus 27 %
Satotuloksia kun vertailee viime vuoteen, niin voi todeta, että jonkun verran on tänä vuonna laariin tullut heikompi sato, ottaen huomioon, että viljelytoimenpiteet ovat olleet samanlaiset kuin edellisenäkin vuonna. Esimerkiksi viime vuonna kultivoidulta lohkolta tuli satoa 5765 kg/ha ja kynnetyltä lohkolta tuli viime vuonna satoa 5300 kg/ha. Kuitenkin sääolosuhteet ovat olleet melko päinvastaiset kuin viime vuonna, jolloin kasvukausi oli kuiva ja taas tänä vuonna kasvukaudelta ei vettä puuttunut. Lisäksi, mikä merkitys on lajikkeen valinnalla? Epäilen, että tässä Mitja vs. Iron tarkkailussa lajike olisi pitänyt olla tänäkin vuonna Iron, jolta on tänäkin vuonna tullut parempi sato koulutilalla kuin Mitjalta. Kolmas mahdollinen tekijä on lannoitus. Kylvökoneesta hajosi kesken kylvön lannoitusakseli, jolloin lannoitetta jouduttiin ajamaan pintalevityksenä, jotta pelto saatiin ennen sateita kylvöön. Lisäksi, mikä merkitys on muokkausmenetelmien lannan multauksella eli siinä, kuinka helposti esim. kynnetyllä lohkolla kasvin juuret saavat lannan hyödynnettyä versus lautasmuokattu lohko, jolla muokkaussyvyys on puolet kynnetyn lohkon muokkaussyvyydestä. Syitä siis löytyy ja niitä tullaan tässä tulevan talven mittaan pohtimaan, jotta kolmas tutkimusvuosi saataisiin paremmin käyntiin.
29.9.2015
Muokkauskokeen tilanne ennen puintia
Tässä on aika vierähtänyt kuin siivillä, joten muokkaustutkimuksen tapahtumien päivittäminen tänne blogiin on jäänyt kaiken kiireen keskellä. Nyt kun vertailulohkot on puitu ja pihalla syyskelit jatkuvat on aika hiukan muistella, mitä sitä tulikaan tehtyä.


Tilannekatsaus ennen puintia

Kesälaitumilta "sorvin" ääreen palattuani vierailuni muokkaustutkimuslohkoille paljasti runsaan rikkakasviesiintymän lohkoilla, jotka olivat kevytmuokattuja. Näistäkin kevytmuokatuista lohkoista lautasäestetty lohko oli silmämääräisesti "karummassa" kunnossa kuin kultivoitu lohko. Kuitenkaan kultivoitukaan lohko ei ollut mitenkään puhdas rikkakasveista. Lautasmuokatulla lohkolla oli ohrakasvuston juuri pihatähtimöiden peitossa kauttalinjan. Lisäksi kirjopillikettä oli melkoisen paljon kevytmuokatuissa lohkoissa.


Kuvat pillike-esiintymästä otettu 11.8.2015