Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 

Blogit

 
Etsi blogista:

Katso uusimmat

Vuosi 2009:
Syyskuu


 Merkinnät, syyskuu 2009:

30.9.2009
Niinpä niin ... Heipä heihin kommentti
Moniosaajat ja kuten monella muulla nimikkeellä opiskelleet ovat saaneet laadukasta koulutusta täällä Kurussa jo 70 vuoden ajan. Vain oppilaitoksemme nimi on muuttunut näiden vuosien varrella . Nykyinen nimi on Tampereen ammattioppilaitos metsätien toimipiste. Käytännössä, jotta päästään pikaisesti 'kartalle', puhutaan vielä pitkään Kurun metsäoppilaitoksesta.
Lisätietoa nimenmuutoksesta löytyy historiikki kohdasta Taon metsätie.

Vaikka koulutuksemme on erittäin laadukasta, kuten opiskelijan kirjoituksesta huomaamme. Emme käytä metsänhoitajan tutkintoon tähtäävää opetussuunnitelmaa. Ehkä kirjoitusvaiheessa on jäänyt välistä sananosa - luonno - pois, joten metsäluonnonhoitajasta on tullut metsänhoitaja. Moniosaajien tutkinnossa on sovellettu seuraavia:

Metsätalouden koulutusohjelma/osaamisala  -- METSURI-METSÄPALVELUN TUOTTAJA  (metsäluononhoitajaa vastaava)
Metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelma/osaamisala - METSÄKONEENKULJETTAJA

Täsmennykset kollegan pyynnöstä Hannu Ojala
29.9.2009
Heipä hei

Me olemme tulevat Metsäalan Moniosaajat. Opiskelemme Kurun metsäoppilaitoksessa työvoimapolittisella kursilla, joka sisältää monia osia mm. metsänhoitajan tutkinnosta.
Aloitimme kurssin intoa puhkuen heti pääsiäisen jälkeen keväällä 2009. Ensimmäiset viikot (vai olivatko ne kuukausia, emme tiedä, luokassa istuminen oli välillä aika puuduttavaa) pänttäsimme tiukasti perustietoa puista, metsästä, maaperästä, puuston mittauksesta ynnä muusta, välillä metsään jalkautuen ja oppien asioita käytännössä.

Kun kesä kolkutteli nurkalla, pääsimme likaamaan pikku kätösemme huoltohallilla, huoltaen ja korjaten raivaus- ja moottorisahoja ja kaikenlaisia muitakin pienkoneita mitä vain käsiemme ulottuville sattui. Sahojen pärinä ja pakokaasun katku oli kova, kun 11 innokasta korjaajaa yrittivät säätää eloon heränneet sahat oikeille kierroksille.

Kun sahat olivat teknisesti tulleet tutuiksi, meidän olikin jo aika lähteä vapauttamaan pikkuisia kuusentaimia ilkeiden ja jättimäisten, siis noin kaksimetristen, koivujen vallasta. Taimikon raivaus ja vain raivaus oli ohjelmassamme seuraavat viikot. Nuoren metsän keskellä hikoilimme monesta syystä; helle, tukalat metsurinvaatteet, tiheät ryteiköt jotka eivät suostuneet harvenemaan, piileskelevät kivet jotka terämme tylsyttivät.

Metsästä pääsimme tai jouduimme (riippuu keneltä kysyy) pois pariksi viikoksi legendaariseen Hervantaan, missä me opiskelimme kiinteistönhuoltoa auringon porottaessa työhaalarimme värit  haaleiksi. Keskikesän kynnyksellä lähdimmekin jokainen tahollemme suorittamaan työssäoppimisjaksoa. Luvassa oli siis metsien ja puistojen raivausta lähes jokaisella, jälleen kesän lämpö ja ah, niin ihanaiset metsurinvarusteet lämmikkeenämme.

Pienoisen kesäloman jälkeen otimme känsäisiin kouriimme moottorisahan raivaussahan sijaan ja lähdimme kaatamaan oikeaa metsää, ei vain pieniä avuttomia koivuntaimia. Hirvikärpäset seuranamme puuta alkoikin kaatua jo muutaman päivän epäröinnin jälkeen kiitettävällä tahdilla ja taukonuotiolla pääsimme jo kehuskelemaan oikein suunnatuilla kaadoilla ja hienosti karsituilla rungoilla.
Viimeisin kurssimme ennen tulevaa loppurutistusta oli juuri päättynyt hirsirakentamisen kurssi. Saimme aikaiseksi mm. makuuaitan, halkovaraston, huussin, laavun, kodan ja pari pihakalustekokonaisutta. Uhreiksi joutuivat monta rannetta ja yksi nimetön sormi, kun heiluttelimme piilukirveitä päiväkaudet.
”Puisevaa” tulevaisuutta odottaen.
















Metsäalan Moniosaajien (09Monios) puolesta,
Sini Loponen

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2019