Etusivu
Ohjeet
Toteutus
Tulokset
Valokuva-albumi
Videot
Blogit
 

Testattavat asiat

Osallistujat

Yhteyshenkilöt

TilaTestit 2012

Ohjeet tautihavainnot/ennustemallin kehitys -näytteiden keruuseen (ohra, vehnä) 2012
Tautihavainnot osiossa kehitetään ennustepalveluita ohralle ja vehnälle. Tarkoituksena on seurata tautien etenemistä tutkimuslohkoilla ja verrata sitä ennustemallin antamiin hälytyksiin.
Toimenpiteet tautiennustemallinäytteille:
1. Valitaan sopiva tutkimuslohko (tasalaatuinen), 1 lohko / viljelykasvi
2. Tilan normaalit viljelytoimenpiteet (ruiskutusikkuna jätetään tautitorjunnassa, tarkempi ohje alla)
3. Ennusteen antaman hälytyksen mukainen tautitorjunta
4. Kasvuston yleisarviointi näytteiden keruun yhteydessä
5. Kasvustonäytteiden otto lähetettäväksi tarkempiin tautimäärityksiin MTT:lle
6. Kasvuston tautitilanteesta tiedot viljelijälle ja Kasper-sivuille www.mtt.fi/kasper
7. Sadon määritys tilan välineillä tai koeruutupuimurilla
8. Viljelymuistiinpanojen ja havaintojen toimitus MTT:lle

Tautihavainnot/ennustemallin kehitys – näytteenotto-ohjeet 2012:

Näytteistä arvioidaan ohranverkkolaikku, vehnän ruskolaikku, vehnän pistelaikku (DTR) sekä mahdolliset muut kasvitaudit. Ennusteita varten tarvitaan tiedot esikasveista, muokkausmenetelmästä ja lajikkeesta (tätä varten täytetään erillinen taustatietolomake). Näiden lisäksi tarvitaan tiedot lämpötilasta, sademäärästä sekä kosteudesta (tiedot saadaan tilakohtaiselta sääasemalta tai IL:n hilaruudun säädatasta).

WisuEnnuste -ohjelma lähettää tiloille hälytyksiä kasvitautikohtaisesti korkeintaan kolme kertaa kasvukaudessa. Ensimmäinen hälytys tulee silloin, kun jollakin lohkolla tauti-infektiolle syntyy kohtalainen riski. Toinen hälytys tulee, kun jollakin lohkolla tautiriski on suuri ja kolmas hälytys kun tautiriski jollakin lohkolla on erittäin suuri. Hälytykset annetaan erikseen ohralle ja vehnälle. On toivottavaa, että tilat seuraavat tilannetta ja tekevät torjunnan riskiennusteiden mukaan. MTT:llä tehdyistä tautihavainnoista lähetetään viljelijälle tulokset sähköpostissa.

WisuEnnuste –ohjelmaa käyttävillä tiloilla on koelohkoilla oltava käsittelemätön ruiskutusikkuna, joka on kooltaan ruiskutusleveys x 20-30 metriä. Tätä aluetta ei ruiskuteta tautiaineilla.
• kasvinäytteet otetaan 10 päivän (+/- 2 päivää) välein, viikonloppuina näytteitä ei tarvitse hakea, mielellään ei perjantaina eikä myöskään kaatosateessa
• yhteen näytteeseen otetaan 30 kasvia (esim. kuudesta kohtaa viisi kasvia) W-kuvion mukaan ruiskutusikkunasta, jota ei ole ruiskutettu tautiaineella (niin kauan kun lohkoa ei ruiskuteta tautiaineella, näytteet voi kerätä koko lohkolta, ruiskutuksen jälkeen seurataan ruiskutusikkunaa)
• sattumanvaraisesti valitut kasvit nykäistään maasta juurineen (juuret eivät ole välttämättömiä, mutta kasvi säilyy paremmin)
• vain pääversoa seurataan, sivuversot voi jättää näytteestä pois
• näyte kääritään sanomalehteen ja sitten muoviin, näytteet saa taittaa, mutta ei katkaista
• postitetaan mielellään alkuviikosta, ei perjantaina!
• näytteenotto aloitetaan samaan aikaan (käytännössä vähän ennen) kuin rikkakasviruiskutukset
• viimeinen näytteenottokerta maitotuleentumisasteella ennen kuin lehdet kuolleet (kasvuaste n. 75)
• näytteen lähetyksen yhteyteen mukaan lomake, johon täytetään merkittävät havainnot ko. näyteajankohtana (havainnot, jotka voivat vaikuttaa näytteiden tautiarviointiin)
• viimeisen näytteenoton yhteydessä otetaan näyte myös tautitorjunnan saaneen lohkon alueelta, jos lohkolle on tehty tautitorjunta
• sadonkorjuun yhteydessä punnitaan satonäytteet määräalalta sekä ruiskutusikkunasta että muulta lohkon alalta, jos lohkolle on tehty tautitorjunta
• satonäytekohdaksi on vältettävä ottamasta mukaan aluetta, josta on kerätty näytteitä
Yhteystiedot: tautihavainnot Marja Jalli, MTT/KTL,


Ohjeet punahomenäytteiden keruuseen (ohra, kaura) 2012

Punahomenäytteitä käytetään tutkittaessa viljelymenetelmien vaikutuksia hometoksiineja tuottavien sienten esiintymiseen ja toksiiniennusteen rakentamiseen.

Toimenpiteet punahomenäytteille:
• 1. Valitaan sopiva ohra- tai kauralohko muokkausmenetelmän mukaan: kyntö, kevytmuokkaus, suorakylvö
• 2. Tilan normaalit viljelytoimenpiteet
• 3. Täytetään näytelomake: lohkon taustatiedot (ohessa)
• 4. Otetaan kasvustonäytteet ja lähetetään MTT:lle (tarkempi ohje alla)
• 5. Otetaan näyte puidusta sadosta ja lähetetään MTT:lle
• 6. Taustatietolomakkeet lähetetään näytteiden yhteydessä MTT:lle
• 7. Taustatietolomakkeisiin voi merkitä havaintoja tähkäoireiden esiintymisestä

Kasvinäytteet punahomemäärityksiin (3 näytekertaa, ohra, kaura ) –näytteenotto-ohjeet:
• 1. näytteet otetaan viikon kuluessa tähkälletulosta
• 50 kasvia/lohko, edustavasti kerättynä
• kasvit kerätään kokonaisina, juuristoa ei kuitenkaan tarvitse saada paljoa mukaan
• juuristo kääritään muovipussiin, jotta ei tahraa tähkiä
• lähetetään mahdollisimman nopeasti MTT:lle, ei kuitenkaan perjantaina tai torstaina
• loppuviikolla otetut näytteet: säilytetään viileässä viikonlopun yli ja lähetetään maanantaina
• pakataan sanomalehtipaperiin ja muovipussiin, osoite näytelomakkeesta

• 2. näytteet 3-4 viikkoa tähkälletulosta
• kasvit kerätään kokonaisina, pakkaus ja lähetys kuten edellä

• satonäytteet otetaan kuivatusta viljasta
• 0,5 kg /näyte
• pakkaus muovipussiin

Yhteystiedot: punahomenäytteet Päivi Parikka,

Tuomikirvaseuranta kelta-ansoilla (ohra, kaura) 2012

Tuomikirvojen siirtymistä kevätviljakasvustoon havainnoidaan seuraamalla siivellisten kirvojen määriä kelta-ansoilla n. 5 viikon ajan viljan yksilehtivaiheelta pensomisen loppuun (BBCH 11-30). Seurantalohkoina ovat ohra ja/tai kaura, ja lohkot voivat olla samat, mistä tehdään TilaTestien tautihavaintoja.

Näytteet kerätään keltaisilla liima-ansoilla. Ansat toimitetaan osallistuville tiloille viimeistään viikolla 19.
Lohkon koosta riippuen ansoja laitetaan noin 3 – 4 kpl lohkolle, lohkon reunoille ja keskelle.
Kelta-ansa taivutetaan rullalle ja pujotetaan puukeppiin ansoissa olevista rei’istä tai niitataan kiinni keppiin. Ansa laitetaan noin 5 senttiä kasvuston yläpuolelle. Suojapaperi poistetaan vasta kun pyydys on paikoillaan.

Ansat vaihdetaan 2 kertaa viikossa (mielellään ma-to), ja lähetetään MTT:lle (Irmeli Markkula, MTT/KTL, 31600 Jokioinen). Ansat voi lähettää samassa paketissa tautinäytteiden kanssa, mikäli tila on myös tautihavainnoissa mukana ja näytteenotot ajoittuvat samaan aikaan. Pyydyksen kääntöpuolelle merkitään lohkotunnus, viljelykasvi, sijainti pellolla sekä seurannan aloitus- ja lopetuspäivämäärät. Pyydystä poistettaessa laitetaan läpinäkyvä muovi tai tuorekelmu pyydyksen päälle ja vasta sen jälkeen irrotetaan pyydys kepistä.
Yhteystiedot: kirvanäytteet Irmeli Markkula, MTT/KTL, ,



Tautihavainnot-tutkimusosio 2010-11


Ennustepalveluiden kehittäminen ohralle ja vehnälle (peruna, rypsi), osana MTT:n Envisense ja Pesticide Life -hankkeita
- WebWisu ennustemallin testaus ohralle ja vehnälle
- valitaan ohra- ja/tai vehnälohkot, lajikkeella ei väliä
- tehdään tilan normaalit viljelytoimenpiteet, mutta tautiruiskutuksissa  jätetään käsittelemätön alue = ruiskutusikkuna (ruiskun leveys ja noin  20-30 metriä pitkä)
- tehdään ennustemallin antaman hälytyksen mukainen tautiruiskutus
- arvioidaan tautien määrä rikkakasviruiskutuksesta viljan kukintaan asti (näytteet MTT:lle)
- sadon määritys ruiskutusikkunasta ja muulta alueelta erikseen


Lisätietoja:
ennustemallien kehitys: marja.jalli at mtt.fi;
tautihavainnointi: irmeli.markkula at mtt.fi, patrik.erlund at nsl.fi, marja.jalli at mtt.fi
WebWisu ennustemallin testaus: patrik.erlund at nsl.fi, sari.peltonen at proagria.fi