KOHTUKIERRE (Torsio uteri)

 Yleensä lehmä hoitaa poikimisen itse, eikä siihen ole tarvetta puuttuakkaan. Poikimisessa tarvitaan apua sillon kun lehmä ei itse kykene ponnistamaan vasikkaa ulos, joko huonojen polttojen tai suuren vasikan takia. Syynä voi olla jokin muukin esim. Kohtukierre. Kohtukierre ei onneksi ole yleinen 1-3 tapausta tuhatta poikimista kohti.

Kohdunkietyminen yhdistetään useimmiten poikimistapahtumaan. Mikä voi johtaa vasikan, että lehmän menetykseen. Joten kohtukierteestä on hyvä ottaa aluksi selvyyttä, jotta osaa ryhtyä heti toimenpiteisiin.

Kohtukierteellä tarkoitetaan kohdun kiertymistä pitkittäisakselinsa ympäri. Se tukkii synnytyskanavan ja näin ollen estää normaalin poikimisen. Kierre huomataan yleensä n. 90% siinä vaiheessa kun aletaan antamaan synnytysapua.

Kiertymä voi esiintyä hiehoilla sekä vanhemmilla lehmillä.

Poikimavaikeutta voi epäillä jos poikiminen ei etene kahteen tuntiin ja lehmän olemus muuttuu uupuneeksi. Lehmä on syytä ottaa tarkkailuun. Vesipää tulematta jääminen on selvä merkki häiriöstä ja supistukset loppuvat ennen aikaisesti. Parressa selvä häiriön merkki on ruokahaluttomuus, eli rehut jäävät ruokintapöydälle. 

Oireet

Kiertymän oireet vaihtelevat kiertymän laajuudesta ja syntyajankohdasta. Mitä voimakkaammin kohtu on kiertynyt akselinsa ympäri, sitä voimakkaammat oireet lehmällä on, koska kohdun verenkierto on silloin häiriintynyt.

Poikimisen sekä tiineyden keskivaiheen yhteydessä syntyneen kierteen oireita ovat mm. levottomuus ja mahan alle potkiminen, makuulle ja ylös nousut sekä ruokahaluttomuus. Vesipään tulematta jääminen on selvin merkki kiertymästä.

Ennen poikimista syntyneet kierteet aiheuttavat apatiaa ja maitomäärän äkillistä laskua. Lehmä seisoo selkä köyryssä ja liikkuminen on kivuliasta.

KOHTUKIERTEEN SYNTY

Kohdunkiertyminen voi syntyä kohdun ensimmäisen vaiheen loppuosaan tai toisen vaiheen alkuosaan. On myös mahdollista, että kohtu kiertyy jo viikkoja tai kuukausia ennen poikimista. Sen havaitseminen tapahtuu kuitenkin yleensä poikimisen yhteydessä.

 Parsinavetassa lehmät ovat alttiimpia kohtukierteelle vähäisen liikunnan takia. Liukas ja ahdas parsi altistaa herkemmin kierteelle. Toki voi laidunnan aikanakin lehmän mentäessä ojien yli vasikan juuri liikkuessa. Sikiön paino voi olla myös yksi kohtukierteen altistavia tekiöitä. Esimerkiksi jalotuksessa on syytä ottaa huomioon emän koko siementäessä lihasonnilla.

Liian täyteläinen pötsi, poikimisen alkuvaiheessa voi altistaa kohtukierteelle. Ruokinnalla voidaan ennalta ehkäistä, lisäämällä laihaa korsirehua sekä ylläpitää ruokahalua poikimiseen saakka. Liian pienet rehuannokset altistavat taas puolestaan kiertymälle. Rajoitetulla ruokinnalla torjutaan maksan rasvoittumaa, sekä poikimahalvauksen riskit pienenevät, jos varmistetaan mahojen täyttö sopivaksi tuotosvaiheen mukaisesti.

Kohdukiertymällä on monia asteikkoja. Kohtu voi kiertyä niin vähän esimerkiksi 60 astetta, että  eläinlääkäri pääsee käsiksi emättimen kautta vasikkaan ja saa vasikan pyöräytettyä ympäri. Kohtu voi kiertyä jopa täysin ympäri 360astetta ja näin ollen eläinlääkäri ei pääse käsiksi vasikkaan. Tässä tapauksessa on syytä käyttää muita oikaisu apukeinoja.

Ihan aluksi

Jos poikimisen edetessä huomataan jotain merkkiä poikimisen vaikeuksista, on syytä kutsua paikalle eläinlääkäri ja nopeasti tehdä sisätutkimus. Esimerkiksi avautumisvaiheen pitkittyminen ja lehmän kunnon aleneminen antavat jo epäilyksen aihetta poikimisvaikeutumiseen. Sisätutkimuksen voi toki tehdä pätevä henkilö, jotta eläinlääkäriä odotellessa voi varautua tietyin apuvoimin. Ensimmäisessä sisätutkimuksessa selvitetään kiertymän laajuus, mihin suuntaan kiertymä on syntynyt.

LEHMÄN KÄÄNTÄMIS- JA KAATAMISKEINOJA

Joskus tarvitsemme käsitellä painavaa lehmää käsivoimin, joten siihen tarvistemme apukeinoja, jotta voimme käsitellä lehmää turvallisesti.

Kääntäminen

Tarvitaan 3 – 4 m pitkä solmuton köysi.  Se kiinnitetään jomman kumman takajalan vuohisen yläpuolelle

helposti irroitettavalla silmukalla. Köysi pujotetaan etujalkojen ja kaulan alta lehmän toiselle puolelle. Sitä kuljetetaan lattian ja mahan välissä siten, että köysi liukuu taaksepäin nousten utareen edestä lonkkakyhmyjen kohdalta selän yli. Köydestä vetämällä lehmä kääntyy.

Kääntämisessä voidaan käyttää myös kaarenmuotoista potkunestäjää. Se viritetään pisimpään mittaansa ja sen toinen pää asetellaan sormin tunnustellen alemman kyljen nälkäkuoppaan selkänikamien poikittaishaarakkeiden alaiseen koloon. Lehmä kääntyy kaaresta

vetämällä. Painevammoja nälkäkuoppaan syntyy hiukan mutta ne tuskin haittaavat esimerkiksi ylösnousua.

KAATAMINEN

Apuväeksi tarvitaan 2 – 3avustajaa, ja näiden lisäksi 6 – 8 m solmutonta köyttä. Lehmän sitominen aloitetaan asettamalla köysi keskikohdastaan poikittain lehmän selkään. Vetovaiheeseen kannattaa keskittyä. Jos veto ei käy nopeasti ja yhtäaikaisesti, lehmä alkaa hyppiä tasajalkaa, köydet luistavat pois jaloista ja uusi paketointi on edessä. Kaadetun lehmän etujalat sidotaan yhteen, samoin takajalat. Jalkaparit sidotaan löysästi yhteen jättäen väliköyden pituudeksi runsaat 50 cm. Silloin vatsaan ei kohdistu puristusta.

Lehmän makaaminen etupää alempana on eduksi, jos se on mahdollista järjestää. Avustajia tarvitaan kolme. Yksi huolehtii lehmän pääpuolesta, etujalat tulevat toiselle ja takajalat kolmannelle kierittäjälle.

KOHTUKIERTEEN OIKAMISKEINOJA

1. VASIKAN KÄÄNTÖ EMÄTTIMEN KAUTTA

Tassä tapauksessa on edellytyksenä, että lehmä seisoo. Käsien on mahduttava myös emättimen läpi, jotta ote on mahdollisimman tukeva. Käsien olisi hyvä saada niin syvälle kuin mahdollista, jotta saataisiin voimakas vääntö.

Lehmän takapäätä olisi hyvä nostaa, koska vatsaontelon elimet siirtyvät eteenpäin ja tilaa tulee näin ollen enempi. Kohtu saatetaan vasikasta kiinnipitäen heiluriliikkeeseen. Kun heilahdus on korkeimmillaan kohdun vastaiseen suuntaan, yritetään voimakkaasti nostamalla kiepauttaa kierre suoraksi. Toimenpiteessä voidaan käyttää myös lautaa, mikä asetetaan utareen  eteen poikittain, ja vatsaa kohotetaan vasikan nostamiseksi ylemmäs mahaontelon pohjalta.

2. OIKAISU LEHMÄÄ KIERTÄMÄLLÄ

Kohtuhan on kiertynyt pituusakselinsa ympäri. Lehmä kaajetaan sille kyljelle, minne päin kierre on. Lehmää pyörittämällä kierteen suuntaan ja pitämällä sikiötä paikallaan, saadaan kohtu palautumaan asentoon. Toimenpide vaatiin tilaa ja apuväkeä.

3. NOPEA KIERÄYTYS

Lehmää kierrätetään nopeasti selän yli, ettei kohtu ehdi seurata perässä. Lehmän jalkoihin laitetaan köysi, ja avustajat vetävät varovasti jalat n.45 astetta irti maasta. Seuraavaksi nopea tempaisu, jolloin lehmä kiepsahtaa selän yli. Avustajia olisi hyvä olla useita, jotta saataisiin rivakampi kiskaisu.

4. HIDAS KIERITYS

Käden mahtuessa kohtuun, voidaan kierityksen aikan yrittää pitää sikiöstä kiinni lehmän takana maaten. Toinen tapa pitää paikoillaan, on n. 3M pitkä,   15 – 20 cm leveä lankku. (Kapeampaa lankkua ei suositella, painevaurioiden  mahdollisuua sikiöön ja kohtuun kasvaa.) Kaadetun lehmän raajaparit voivat olla irrallaan toisistaan. Lauta asetetaan lehmän kylkeen nojalleen nälkäkuopan kohdalle. Yksi avustajista painaa laudan avulla kohdun ja vasikan paikalleen.

5. KEISARILEIKKAUS

Vaikea kohtukierre voidaan oikaista keisarileikkaus menetelmällä. Leikkaus ei ole varma pelastumiseen, riippuen kauanko poikiminen on kestänyt ennen leikkausta. Todennäköisyys pelastumiseen on 60- 85%. Tilan on oltava hyvin puhdas, jotta leikkauksen yhteydessä bakteerilta vältytäisiin, eikä lehmä sairastu leikkauksen jälkeen tulehduksiin. Turvallinen paikka, muita eläimiä ei pidä olla operaation yhteydessä lähellä. Leikkausviilto tehdään nälkäkuoppaan, tavallisimmin vasemman kyljen kautta (riippuen kummalle puolelle kierre on). Vasemmalta puolelta vasikka saadaan paremmin ulos.

Lehmälle annetaan kipulääkettä ja antibioottihoitoa. Haavan pitäisi parantua jos operaatio on sujunut ongelmitta. Lehmää tulee seurata!

Keisarinleikkauksessa on tärkeää hygieenisyys ja eläinlääkärin ammattitaito. Eläinlääkäri tarvitsee avustajia ja vasikkaa ulos otettaessa tulee olla varovainen ettei kohtunesteet pääse menemään vatsaonteloon. Kohtunesteiden meneminen vatsaonteloon saattaa aiheuttaa pahan tulehduksen ja lehmän menettämisen.
Vasikan hoitamiseen on varattava yksi "ylimääräinen" henkilö, joka huolehtii vasikan hyvinvoinnista kun se on otettu pois kohdusta.
Täältä löytyy kuvia keisarinleikkauksesta.

POHDINTAA:

Haluttiin tehdä kohtukierteestä, koska aihe tuntui mielenkiintoiselta ja harvinaisuutensa vuoksi sitä ei usein tulla ajatelleeksi poikimavaikeuden syyksi. Jos kohtukiertymä tulee ennen kuin lehmä poikii, niin ei varmaan voida ilman eläinlääkäriä tietää mikä lehmää vaivaa.

Voisi ajatella, että kiertymä syntyy vielä helpommin, jos parret eivät ole kunnossa ja lehmä joutuu käymään makuulle ja nousemaan epäluonnollisessa asennossa. Vasikan kokoon voi vaikuttaa se millä sonnilla lehmä on siemennetty. Luulisi, että myös ylimennyt tiineys vaikuttaa kohtukiertymisen syntyyn. Parsinavetoissa luulisi, että kiertymä ovat yleisempiä, koska lehmä ei pääse liikkumaan niin paljoa, joka altistaa myös asentovirheille. Jos lehmä ajetaan kiireellä ylös, luulisi sen myös vaikuttavan kiertymän syntyyn sekä laidunkautena ojien yli hyppääminen voi altistaa kohtukierteelle.

Avustajia tarvitaan, jos lehmä pitää kääntää. Myös keisarinleikkauksessa tarvitaan avustajia. Kannataako lehmää kaataa, jos se kerran seisoo? Luulisi, että jos tarvitsee tehdä keisarinleikkaus, niin olisi helpompaa että lehmä seisoo valmiiksi.

Luulisi että tätä kokeillaan ensin ja seuraavaksi siirryttäisiin suoraan keisarileikkaukseen ajan säästämiseksi. Mitä vähemmän aikaa on kulunut sen parempi toipumismahdollisuus lehmällä on. Toisaalta keisarileikkaus voi olla kallis toimenpide, jos vielä vasikka tai lehmä menehtyy. Jos lehmä (tai vasikka) ei ole jalostuksellisesti tai muuten kovinkaan arvokas, niin tulee miettiä kannattaako keisarinleikkaus suorittaa. Keisarinleikkauksen jälkeen eläinlääkäri tulee tarkistamaan miten lehmä on parantunut.

Lähteet