 |
|
|
||||||
Oma meijeri "Jo maanviljelysopiston alkaessa aloitettiin myös meijeri-toiminta, koettaen järjestää se karjakko-oppilaiden opi- nsaannillekin sopivaksi. Vaatimattomissa puitteissa se kyllä tapahtui. Lehmiähän oli vain alle 50 eikä ollut mitään erikoista meijerirakennusta vaan piti maitotalous- työt toimittaa tilapäisesti sitä varten sisustetuissa huo- neissa, maito-kamarissa, juusto-keittiössä ja -kellarissa." Juustokellari "1840-luvun puolivälin paikkeilla valmistui varta vasten tehty juustokellari, joka lienee maamies-opiston nykyisen konttorin (tekijän huom. Vanha Konttori) alla oleva kel- lari. 1840-luvun loppu-puolella näyttää karjakko apulai-sineen, oppi- laineen ja »meijereineen» tulleen siirretyksi sittem- min hävitettyyn vanhaan päärakennuk- seen, jota oli vii- meksi käytetty »rivanttioppilaiden» asunto- ja kouluraken-nuksena. Kuten jo tuosta juustokellarin teostakin näkyy, valmistettiin maanviljelysopiston alkamisesta asti juustojakin." Juustoa kaupan "On myös tiedossa, että kauppaneuvos Abraham Kingelin välitti Mustialan juusto ja kaupaksi Turussa ainakin 1842–43. Kun maito- määrä oli vaatimaton, kotoinen maidontarve melkoinen ja valmistettiin juustoa ja -voitakin, ei maito tahtonut tähän kaikkeen riittää. Näyttääkin siltä kuin jo 1840- ja 1850-luvuilla olisi Mustialan meijeriin ostettukin jonkun verran maitoa. Myöhemminkin sitä ostettiin aina 1900-luvun puolelle saakka, vaikkakin Oman karjan maito aina on muodostanut pääosan meijerin käsittelemästä maidosta." Järkiperäistä maitotaloutta "Järkiperäisen maitotalouden edellytykset paranivat huomattavasti, kun 1852 rakennettiin tiilistä erityinen meijerirakennus. Ainakin yhtenä. syynä oli, että silloin rakennettiin myös uusi navetta, nykyisen navetan, vanhin osa ja katsottiin silloisten meijeri-huoneiden jäävän liian kauaksi siitä. Uuteen meijerirakennukseen tuli myös asunnot karjaväelle, lammaspaimenelle ja härkä-rengille. Tämä rakennus muodostaa nykyisen: karjanhoitokoulurakennuksen vanhimman osan. Maitomäärän lisääntyessä meijeri vähitellen kävi ahtaaksi. Agronomiosaston tultua perustetuksi 1865 Mustialan maitotaloudenkin piti kyetä täyttämään lisääntyneitä vaatimuksia ja tarvit- tiin lisätilaa maitotaloustöiden opetukseen. Niinpä suurennettiin ja korjattiin meijerirakennusta 1867. Maitotaloustyö pysyi kui- tenkin sen ajan mahdollisuuksien mukaisesti edelleen verraten alkeellisena käsityönä. Ainakin jo 1870-luvun alkupuolella näyt- tää valmistetun Edamer -juustoja." Laajentuvaa toimintaa "Merkillistä kyllä tultiin 1880- ja 1890-luvuilla toimeen verraten vähäisillä meijerirakennuksen kunnostuksilla huolimatta siitä, että siinä tapahtuva toiminta läpikävi mullistavan muutoksen ja laajeni tavattomasti. Maitomäärä lisääntyi vahvasti. Konekeksintöjen ansiosta päästiin siirtymään uuteen tehdasmaiseen meijeritalouteen ja meijerikoneiden koetuksetkin tulivat tehtäviksi Mustialan meijerissä. Mustialan koeaseman meijeriosaston perustaminen aiheutti muutakin tutkimustyötä. Meijerissä annettavan opetuksen vaati-mukset lisääntyivät taas, kun maanviljelysopiston ylempi meijeriosasto aloitti toimintansa 1881. Tilansa vaati 1890 alkanut alempi meijerikoulukin. Ahtaissa tiloissa on Mustialan meijerissä niihin aikoihin toimittu." Juustolajikkeita "Seuraavia juustolajeja valmistettiin: Edameria, sveitsiläistä, Cheddaria, Tervun juustoa (S. Karsila. Tervun hovin historiaa. sivut 19-), kumina- ja kuoritun maidon juustoja sekä pienessä määrin paria muutakin lajia. Kuoritun maidon juusto oli vaikeaa saada kaupaksi, vaikka sen vakinaisina ostajina olivat jo kymmenkunnan vuotta olleet eräät tarkk'ampujapaltajoonatkin. Muiden juustolajien menekki oli hyvä. Ainakin myöhemmin erikoisesti Mustialan Cheddar oli maineessa siihen saakka kun oman meijerin käynti lopetettiin." Uusia koneita ja rakenteita sekä muutosvaiheita "1905 meijeri lopultakin laitettiin täysin uudenaikaiseen kuntoon sekä huoneiden että koneiston puolesta. Varsinkin juustolapuolta suurennettiin ja kunnostettiin huomattavasti vielä 1914. Sitten meijeri saikin verraten vähäisin korjauksin ja täydennyksin kestää toimintansa lopettamiseen saakka, 1930-luvun alkupuolelle. Maanviljelysopiston ylempien osastojen tultua lakkautetuiksi 1908–09 suurimmaksi osaksi menettämänsä. yleishyödyllisen merkityksen Mustialan meijeri sai kohta takaisin. Se oli juustokoeaseman sijoituspaikkana 1910–30 sekä juustonvalmista-jakurssien harjoitus- ja opetusmeijerinä 1916–30. Niidenkin tultua lakkautetuiksi kävi kysymyksen alaiseksi vastasiko Mustialan meijerin edelleen käynnissä pitäminen tarkoitustaan." Toiminnan päättäminen "Maitomäärä oli nykyaikaiselle meijerille liian pieni. Kun paikkakunnalle oli perustettu osuusmeijereitä, ei Mustialan meijeriä tarvittu naapurienkaan maitojen jalostamiseen. Loppuun kulunutta koneistoa ei näyttänyt kannattavan uusia. Kun tätä meijeriä ei enää v:sta 1931 tarvittu myöskään yleistä hyötyä palvelemaan, lopetettiin sen toiminta syyskuussa 1934: Mustialan maito vietiin sitten ensin vähän aikaa maitotalouskoelaitoksen meijeriin; Jokioisiin ja sitten Forssan osuusmeijeriin." Lähde lainaus: V. Tuorlahti. 1943. Mustiala 1840–1940, 100 vuotta maatalousopetusta. Forssan Kirjapaino Oy. Forssa
|
||||||||
