 |
|
|
|
Hoito Joissakin lievissä sairastapauksissa jotkut lehmät saattavat toipua itsestään, mutta normaalisti lehmälle tulee hankkia hoitoa mahdollisimman pian. Jos lehmä on niin sairas, että se makaa eikä nouse ylös, se kuolee todennäköisesti jo vuorokauden sisällä, jos se ei saa hoitoa. Mitä aikaisemmin hoito annetaan, sitä paremmat ovat hoidon tulokset ja samalla riskit pienenevät. Tämän takia poikineen lehmän terveydentilan tarkkaileminen onkin yhtä tärkeää kuin itse poikimisen valvominen. Kalsiumia voi myös antaa suun kautta ensiapuna heti tautiepäilyn tai ensimmäisten taudinoireiden ilmaannuttua. Suun kautta annettavan kalsiumin kanssa on kuitenkin oltava hyvin varovainen. Taudin edetessä nielun lihakset eivät toimi kunnolla ja tällöin lääke voi joutua keuhkoihin ja aiheuttaa eläimen kuoleman. Jotkut lehmät saattavat hetkellisesti parantua hoidosta, mutta oireet alkavat pian uudestaan. Tällöin hoito on uusittava. Osa kalsiumista voidaan myös antaa nahan alle. Jos lehmä makaa useamman vuorokauden pääsemättä ylös, tulee sitä käännellä noin neljän tunnin välein kyljeltä toiselle. Tätä varten on kehitetty myös nostoteline, koska ison eläimen kääntely ihmisvoimin on haasteellista. Jos käytössä ei ole nostotelinettä, voidaan yrittää lehmän kääntämistä potkuraudan avulla. Rauta laitetaan lehmän selän yli kiinnittämällä kukin pää nälkäkuoppiin ja siitä nytkyttämällä yritetään kääntää lehmä. Toisena keinona on köyden käyttö. Köysi kiinnitetään alimpana olevaan takajalkaan, jonka päällä lehmä makaa, ja hivutetaan etujalkojen välistä lehmä ryntäille. Kun köysi on saatu suorassa linjassa takajalasta etujalkojen väliin, nostetaan se lehmän yli takaisin peräpuolelle. Köydestä nytkyttämällä yritetään saada lehmä käännettyä. Lehmää käännettäessä on todella tärkeä huolehtia, ettei se loukkaa itseään rojahtamalla yksittäisten raajojensa päälle tai etteivät raajat tai kaula väänny huonoihin asentoihin. Huolimattomasti tehdystä kääntämisestä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Lehmä ei välttämättä pääse jaloilleen vaikka kalsiumtasapaino saataisiinkin kuntoon ja varsinainen poikimahalvaus selätettyä. Lehmä saattaa näyttää virkeältä ja alkaa syödä normaalisti, mutta ei nouse ylös. Ylösnousemattomuuden yleisin syy on jokin liikuntaelinten vamma, joka johtuu epäonnistuneista ylösnousuyrityksistä tai makaamisesta pitkään kovalla lattialla. Tällaisia vaivoja ovat muun muassa revähdykset, luunmurtumat, hermojen vammat ja lihasten verenkiertohäiriöt. Onkin erityisen tärkeää huolehtia, että lehmä makaa pehmeällä alustalla ja mukavassa asennossa. Pehmeää alustaa käyttämällä sekä lehmää kääntämällä saadaan makaamisesta johtuvien vammojen mahdollisuutta pienennettyä huomattavasti. Lehmälle on myös hyvä laittaa erityinen, juuri poikimahalvaustapausten kanssa käytettävä jalkaremmi. Jalkaremmi kiinnitetään lehmän molempiin takajalkoihin, niin että takajalat jäävät sopivalle etäisyydelle toisistaan. Lehmät voivat joskus yrittää nousta ylös halvaustilasta huolimatta ja tällöin toimimattomat takajalat voivat revähtää. Jalkaremmien ollessa paikoillaan tehdään nousuyritys mahdottomaksi ja näin ollen vältytään mahdollisilta vaurioilta. Poikimahalvauksesta aiheutuvia jälkitauteja ovat liikuntaelinvammojen, hermostollisten vammojen sekä verenkiertohäiriöiden lisäksi utaretulehdus, jälkeisten sisään jääminen, juoksutusmahan siirtymä ja asetonitauti. Kerran poikimahalvauksen sairastanut lehmä sairastaa sen helpommin myös uudestaan. Sairaan lehmän lepopaikan on myös oltava ehdottomasti vedoton ja lämpötilaltaan sopiva. Lehmä ei saa maata liian kylmässä eikä liian kuumassa tilassa. Vaikka vetoisuutta tuleekin välttää, on toimiva ilmanvaihto kuitenkin tärkeä. Raikkaan veden ja tuoreen rehun saannista on huolehdittava. Niiden on oltava helposti lehmän saatavilla. Lehmän makuupaikka on myös pidettävä siistinä yleisen hygienian ja mukavuuden takia. Suun kautta annettavat erilaiset kalsiumpastat, -liuokset ja -kapselit ovat hyvä kotinavetassa annettava ensiapu kalsiumtasapainon saavuttamiseksi ja niitä voivat lehmän omistajatkin itse antaa. Tällaisia ovat esimerkiksi Correct Calcium Pro (pasta), Kalsigel (liuos) ja Bovikalc (kapseli). Näitä valmisteita ei kuitenkaan voida antaa kuin aivan taudin alkuvaiheessa eli toisin sanoen ensimmäisten varoitusmerkkien ilmestyessä. Poikimahalvaus aiheuttaa yleensä myös nielun lihasten lamaantumisen ja nieleminen vaikeutuu. Pastojen, liuosten ja kapseleiden antamisen ajankohta onkin katsottava tarkasti, jotta ei tehtäisi vain enempää vahinkoa. Sairauden oireiden iskiessä selvemmin on jo turvauduttava eläinlääkärin antamaan kalsiumpiikkiin.
Mitä mukavimmin lehmä saa sairastaa ja mitä paremmin siitä huolehditaan sairauden aikana, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on selviytyä mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman pienillä jälkiseurauksilla.
|
||
