Johan Ulrik Sebastian Gripenberg

"Sebastian Gripenberg (Biografiakeskus - SKS), johtajana 17/IX 1838–31/X 1847. Hän oli saanut sotilaskasvatuksen ja viettänyt nuoruutensa upseerina Venäjän armeijassa, josta oli ottanut eron 33-vuotiaana everstiluutnantin arvolla. Sen jälkeen hän oli toiminut maanviljelijänä omistamassaan Voipaalan kartanossa Sääksmäellä sekä ollut eräissä korkeissa sotalaitoksen ja siviiliviroissa. Siitä oli peräisin arvonimi intendentti.

Maaherraksi Gripenbergiä myös usein kutsuttiin, johtuen siitä että hän oli vähän aikaa ollut Uudenmaanläänin maaherrana. Maataloudellista koulutusta Gripenberg ei ollut saanut eikä sitä kotimaassa siihen aikaan ollut saatavissakaan. Omaa tilaa hoitaessaan ja itseopiskelulla hän kumminkin oli hankkinut itselleen melkoisen maataloudellisen pätevyyden."

Oppilaitoksen perustaminen

"Maanviljelysopiston perustamispuuhiin Gripenberg osallistui v:sta 1836, jolloin Talousseura valitsi hänet jäseneksi von Haartmanin puheenjohdolla toimivaan asiaa valmistelevaan valiokuntaan. Ryhtyessään Mustialan maanviljelysopiston johtajaksi 1838 Sebastian Gripenberg oli 42-vuotias. Kyvyllään ja tarmollaan hän sai uuden oudon maatalouskoulun todella hyvin toimimaan."

Yritysrohkeutta

"Girinpenbergillä oli yritteliäisyyttä uhkarohkeuteen saakka. Voipaalankin hän menetti 1842 ylivoimaisen velkaantumisen takia, joka lienee johtunut liian rohkeasta uutuuksien kokeilusta (sokerin tuotanto) ja ehkä siitäkin, etteivät hänen työn puutteessa oleville ihmisille järjestämänä työt kaikki riittävän nopeasti tuottaneet hyötyä. Gripenbergillä näyttää olleen kykyä aavistaa tulevaisuutta ja halua heti yrittää sellaista, joka sitten on toteutunut vasta paljon myöhemmin. Esimerkkinä mainittakoon vielä hänen vuosien 1863–64 valtiopäivillä tekemänsä ehdotus yleisen työväen eläkelaitoksen perustamisesta. Kansaneläkelaitos tuli todella perustetuksi vasta noin 75 vuotta myöhemmin."

Yhteistyö

"Mustialassa yhteistyö kylmästi harkitsevan von Haartmanin kanssa ehkä varmisti yrityksiltä, jotka eivät olleet heti toteutettavissa. Tämän yhteistyön tärkeimmät tulokset olivat voutiosasto ja karjakko-osasto, jotka saatiin nopeasti virkeään toimintaan, minkä laatua ei myöhemmin tarvinnut ratkaisevasti muuttaa. Gripenbergin 1845 perustama ylempi »rivanttien osasto» tosin lakkautettiin muutaman vuoden kuluttua hänen Mustialasta lähdöstään, mutta sai 20 vuotta perustamisensa jälkeen seuraajakseen pysyväisen osaston ylempää maatalousopetusta varten. 1845 ilmestyi painosta suomen- ja ruotsinkielillä maanviljelyksen oppikirja, Gripenbergin voutioppilaille pitämät luennot."

Rakennusbuumi

"Kun entiset rakennukset olivat maanviljelysopiston tarpeisiin nähden perin puutteelliset, joutui Gripenberg teettämään paljon rakennustöitä. Hänen aikanaan valmistuivat Vanhala- rakennus (Gamla Korridoren) ja emätilan konttorirakennus 1839, opiston konttorirakennus (siinä asui 5 ensimäistä johtajaa) 1845, pehtorin ja puutarhurin asuntorakennukset 1845–47 sekä eräitä asuinrakennuksia, joita ei enää ole jäljellä. Vielä rakennettiin uusi vesimylly vanhan rappeutuneen sijaan, työpajoja, talous-rakennuksia ja torppain rakennuksia sekä korjattiin vanhoja rakennuksia. Tarpeellinen kalusto hankittiin osaksi ostamalla, osaksi itse valmistamalla."

Elämää

"Kotieläimistö hankittiin. Lypsykarjan ja lampaiden jalostukseen ryhdyttiin. Järkiperäinen maitotalous järjestettiin. Peltoa ja niittyä raivattiin ja kunnostettiin. Osalle pelloista järjestettiin vuoroviljelys entisen 2-jakoviljelyksen sijaan. Torpparien huonoa asemaa Gripenberg koetti parantaa. Hän pani myös alulle torppien tilusjärjestelyn, joka on tullut vaikuttamaan tilusten nykyiseenkin jakautumiseen Mustialan koulutilojen ja sittemmin itsenäistyneiden torppien kesken. Sebastian Gripenberg erosi 1847, luultavasti siitä syystä, että taloudellinen asemansa pakotti siirtymään paremmin palkattuun toimeen. Hän siirtyi kreivi Kuscheleff-Besborodkan Kurkijoen ja Jaakkiman pitäjissä sijaitsevien lahjoitusmaiden hoitajaksi."

Vielä kerran Mustiala

"Gripenberg joutui kumminkin myöhemmin uudestaan työskentelemään maatalousopetuksen ja Mustialankin hyväksi. 1862 hän oli puheenjohtajana maatalouskoulujen uudesti järjestelyä käsittelevässä komiteassa. Kun Gripenberg 1860–66 oli senaatin maanviljelystoimituskunnan ensimmäisenä päällikkönä ja kun Mustiala 1861 asetettiin tämän toimituskunnan alaiseksi, joutui hän näin elämänsä iltapuolella vielä muutaman vuoden toimimaan täkäläisten laitosten »johtokunnan puheenjohtajana».

Hän kävi tällöin vielä Mustialassa tarkastusmatkoillakin. Tämäkin aika on Mustialan historiassa merkittävimpiä, sillä silloin suunniteltiin ja järjestettiin tänne agronomikoulu, ylempi maanviljelysosasto. Tämän osaston perustamisessa oli varmaan paljon hyötyä Gripenbergin 1845 perustamastaan »rivanttiosastosta» saamista kokemuksista. Sebastian Gripenberg kuoli 1869."

Lähde lainaus: V. Tuorlahti. 1943. Mustiala 1840–1940, 100 vuotta maatalousopetusta. Forssan Kirjapaino Oy. Forssa