Virtuaalikylä
Koulutilat
Tekijät
Sisällöntuottajainfo
Työssäoppiminen
Kehittämistiimit

Etusivu

Kylän tilat

Työturvallisuus

Vastuullinen talli

Eettinen eläintenhoito

Kestävä kehitys

TilaTesti


Virtuaalikylän uutisia:


25.11.2016
Virtuaalikylä -hankepäätös 2016


Luonnonvara-alan reformin kehittäminen ja digiloikka -yhteishanke sai myönteisen rahoituspäätöksen 4.11.2016

Hanketta koordinoi Hämeen ammatti-instituutti Oy ja siinä ovat osatoteuttajina seuraavat koulutuksen järjestäjät:

Ahlmanin ammattiopisto, Hevosopisto Oy, Järviseudun ammatti-instituutti, Keuda, Kainuun ammattiopisto, Lounais-Suomen ammattiopisto Novida, Optima, Pohjois-Karjalan ammatti- ja aikuisopisto, Pohjoisen-Keskisuomen Ammattiopisto, Ruukin maaseutuopisto, Sedu, Ylä-Savon ammattiopisto ja Yrkesakademin i Österbotten

Hankeaika 4.11.2016 - 31.12.2017

Hankkeen taustat ja tavoitteet

Mihin reformin tavoitteeseen tai tavoitteisiin hanke kohdentuu ja miten?

Luonnonvara-ala on volyymiltaan pieni. Sen koulutus on oppimisympäristöistä johtuen kallista verrattuna moneen muuhun koulutusalaan. Opetusmaatilojen, -tallien, -metsien ja –puutarhojen ansiosta alan koulutus on monimuotoista ja vahvasti sidoksissa luonnonolosuhteisiin. Reformi asettaa oppilaitoksille muutostarpeita, joissa yhteistyö muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa on välttämätöntä.
Yhteistyö tulee olemaan sekä alakohtaista että alojen välistä. Luonnonvara-alalla on koulutuksen järjestäjiä laajalti ympäri Suomea ja etäisyydet ovat suuret. Yhteistyöverkostojen sekä kehittämistiimien perustaminen, henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja jakaminen sekä digitalisaation hyödyntäminen ovat jatkossa välttämättömiä.

Luonnonvara-alan työprosessit ovat ajallisesti pitkiä verrattuna moneen muuhun alaan. Koulutukseen liittyy monia erityisosaamista vaativia alueita. Tämän takia on kustannustehokasta pyrkiä yhteistyöhön. Näin eri koulutuksenjärjestäjät voivat keskittyä omiin vahvuuksiinsa.

Ratkaisujen hakeminen kokeilutoiminnalla, ml. digitalisaation edistäminen.

Oppilaitoksissa tehtävien koulutusprosessien kehittämiseksi luodaan uudenlaisia toimintamalleja, kuten kehittämistiimejä erilaisten alakohtaisten teemojen ympärille.  Tiimien tehtävänä on rakentaa yhteistä näkemystä osaamisperusteisuuden ja henkilökohtaistamisen toteuttamisessa valtakunnallisesti luonnonvara-alalla.
Yhteistyöverkostojen sekä erilaisten kehittämistiimien lisäksi oppilaitosten henkilöstön osaamisen tulee vastata nykypäivän edellyttämiä tarpeita. Tavoitteena on opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittäminen visualisointia ja digitaalisia osaamismerkkejä (Openbadge) hyödyntäen.
Työprosesseihin sidottujen osaamismerkkien mahdollisuuksia selvitetään, testataan ja hyödynnetään myös opiskelijoiden henkilökohtaistamisen kehittämisessä sekä ajallisesti pitkien työprosessien osaamisen kuvaamisessa ja dokumentoimisessa.  Hankkeen aikana tuotetaan yhteistä digitaalista oppimateriaalia sekä kehitetään ja testataan pelillisyyttä luonnonvara-alan erityispiirteet huomioiden.

Mitä koulutuksen järjestäjien strategisia tavoitteita hanke tukee?

Ruokaketjun osaamistarpeet tulevaisuudessa (OPH) julkaisussa nostetaan alkutuotannon osalta esille erityisesti verkosto-osaaminen, teknologia sekä digitalisaation mukanaan tuomat mahdollisuudet ja haasteet, johon ammatillisella koulutuksella tulee vastata.
Strategioihin on kirjattu edellytykset valmistautua ammatillisen koulutuksen reformiin sekä työelämän ja toimintaympäristön muuttumisesta johtuviin muutoksiin. Tähän kuuluu mm. yhdistää opetuksen suunnittelun käytänteet yli oppilaitos- ja yksikkörajojen, opetuksen kehittäminen, tietovaraston rakentaminen, työelämäyhteistyön tiivistäminen sekä henkilöstön digitalisaatioon liittyvän osaamisen kehittäminen.
Nykyisiä oppimisympäristöjä kehitetään edelleen ja uusia luodaan joustavien, yksilöllisten opintopolkujen näkökulmasta. Aidot, työelämälähtöiset oppimisympäristöt ovat keskiössä. Kaikille opiskelijoille tarjotaan ohjausta työelämään siirtymisessä koko opintojen ajan sekä vahvistetaan opiskelijan työelämävalmiuksien hallintaa.

1.Tavoite:
Konkreettisen yhteistyön saavuttamiseksi on hankkeen ensisijaisena tavoitteena kehittäjätiimien perustaminen ja yhteistyön käynnistäminen seuraavien kokonaisuuksien ympärille: maatalousteknologia, kasvituotanto, eläintenhoito ja greencare.
Oppilaitosten strategioissa henkilökohtaistaminen ja osaamisperusteisuus ovat tärkeässä asemassa ja niiden toimeenpanon kehittäminen jatkossa on tärkeä yhteistyön kohde. Eri oppilaitosten asiantuntijuuden sekä erikoistumisien jakaminen ja vahvuuksia esiin nostaminen sekä työelämäyhteistyö tulee tehdä näkyväksi, jotta sitä voidaan valtakunnallisesti hyödyntää.
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen vaatii alakohtaista sopimista sekä verkostomaista työskentelyä. Henkilökohtaistamisen laadukas toteuttaminen edellyttää reformin myötä uusia ideoita, toteutusmalleja sekä työkaluja.
Lisäksi halutaan luoda helppokäyttöinen näyttöihin ja top-ohjaukseen liittyvä yhteistyön käytäntö, jossa on huomioitu oppilaitosten sijainti sekä yhteisöpalveluiden hyödyntäminen.

Toimenpide:
Oppilaitokset perustavat valtakunnalliset kehittämistiimit sovittujen teemojen ympärille. Tiimeille sovitaan vetäjät ja niiden työskentely tapahtuu verkossa.  Tiimien tehtävänä on rakentaa yhteistä näkemystä osaamisperusteisuuden ja henkilökohtaistamisen toteuttamisessa valtakunnallisesti luonnonvara-alalla. Samalla kartoitetaan mahdollisten yhteistoteutusten tarve ja mahdollisuus sekä laitetaan tarjolle ja pilotoidaan yksi yhteinen opintoteema tai kokonaisuus. Toteutus tapahtuu kokonaan tai osittain verkossa, ja siinä hyödynnetään yhteistä digimateriaalia sekä jaettua asiantuntijuutta yhteistyössä työelämän kanssa.

Kehittämistiimit selvittävät ja testaavat työprosesseihin sidottujen osaamismerkkien mahdollisuuksia hyödyntämistä opiskelijoiden henkilökohtaistamisen kehittämisessä sekä ajallisesti pitkien työprosessien (kasvukausi) osaamisen kuvaamisessa ja dokumentoimisessa. 
Näyttöihin ja top-ohjaukseen luodaan yhteinen some-ryhmä.

Tulos:
Kehittämistiimityöskentelyn tuloksena saavutetaan alan opetuksen yhteistoiminnallinen suunnittelu ja toteutus, oppilaitoskohtaisten vahvuusalojen sekä erikoistumisen hyödynnettävyys koko verkostossa sekä työkaluja osaamisen kuvaamiseksi opiskelijoiden henkilökohtaisissa opintopoluissa.
Tiimien kautta on pilotoitu ja levitetty yhteisesti tuotettuja opetusmateriaaleja oppilaitoksiin. Samalla on selvitetty osaamismerkkien soveltuvuus ja hyödyntämismahdollisuudet opiskelijoiden osaamisen visualisoinnissa.
Luotu toimivat yhteistyöverkostot sekä sovittu yhteiset suunnitteluajankohdat opetuksen vuosikelloon.
Luotu ja testattu helppokäyttöinen ja kustannustehokas näyttöihin ja top-ohjaukseen liittyvä käytäntö, jossa on huomioitu oppilaitosten sijainti sekä yhteisöpalveluiden hyödyntäminen (esim. Slack, Facebook).
Kehittämistiimien teemoilla (maatalousteknologia, kasvituotanto, eläintenhoito ja greencare) on varmistettu ruokaketjun ydinosaamisen ylläpitäminen koko maassa.

2.Tavoite
Luonnonvara-alan opetus- sekä ohjaushenkilöstön osaamista tulee entisestään kehittää, jotta se vastasi paremmin digitalisaation haasteita. Ammatillisen koulutuksen reformissa tavoitellaan muutosta, jossa toimintaa on tarkoitus jatkaa eri osaamisen tasolla kuin nykyisin. Kun entisiä koulutusrakenteita puretaan, tulee henkilöstön osaaminen saattaa tasolle, jolla se pystyy vastaamaan näihin tavoitteisiin. Työpaikoilla tapahtuva oppiminen edellyttää valmiuksia ottaa uusia, monimediaisia kanavia sekä välineitä ohjauksen ja koordinoinnin käyttöön eri toimijoiden välillä.
Tavoitteena on opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittäminen visualisointia ja digitaalisia osaamismerkkejä (Openbadge) sekä vertaisoppimista hyödyntäen. Osaamismerkit antavat opettajille omakohtaisen kokemuksen osaamisperusteisuudesta ja motivoivat oppimaan lisää. Merkeillä osaamispolun kehittyminen ja kulku saadaan näkyväksi. Samalla toimintamalli mahdollistaa oikea-aikaisen ohjauksen.

Toimenpide:
Selvitetään hankeoppilaitosten valmiudet ottaa digiosaamismerkit käyttöön henkilöstö osaamisen kehittämiseksi, sekä merkkien soveltuvuus ammatilliselle 2. asteelle. Toteutetaan koordinaattorivetoisesti osaamismerkkeihin sekä digimateriaalin tuottamiseen liittyviä työpajoja, jotka toteutetaan pääosin verkossa. Samalla jaetaan ja avataan osaamista erilaisten, jo käytössä olevien virtuaalistenoppimisympäristöjen ja digimateriaalin toteuttamisesta (360-ympäristöt, 3D, paikkatiedot, pelillisyys ja simulointi, top-ohjaus).
Badge-konseptiin liittyvä oppiminen vaatii osallistavia verkko-oppimismenetelmiä ja vertaisoppimisen mahdollistamista. Näin ollen oppimisympäristöjä ja verkko-opetusmenetelmiä on kehitettävä vuorovaikutteisemmaksi.
Sovitaan yhtenäiset käytännöt opiskelija- ja henkilöstövaihdon laadukkaasta, helposta ja kustannustehokkaasta toteuttamisesta.

Tulos:
Oppilaitosten henkilöstön taito ja uskallus erilaisten digitaalisten materiaalien sekä sähköisten järjestelmien käyttöönottoon ja hyödyntämiseen on kasvanut. Hankeverkostossa on järjestetty yhteensä neljä työpajaa, joissa on esitelty ja jaettu kokemuksia jo käytössä olevista digimateriaaleista ja ratkaisuista sekä tarjottu koulutusta digitaalisuuden käyttöönotossa.
Digitaalisten osaamismerkkien määrä mukana olevien oppilaitosten henkilöstön sisällä on lisääntynyt.
Tietoisuus alan muissa oppilaitoksissa tapahtuvasta toiminnasta ja asiantuntijuudesta sekä erilaisista oppimisympäristöistä on lisääntynyt. Jaettu hyviä käytäntöjä sekä kokemuksia työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen ja top-ohjaukseen liittyen.
Toteutettu yhteensä neljä henkilöstövaihtoa sekä neljä opiskelijavaihtoa hankeverkoston sisällä sekä luotu käytänteet niiden laadukkaalle toteuttamiselle. 

3.Tavoite:
Alan kehityksestä sekä jatkuvasti muuttuvasta lainsäädännöstä johtuen luonnonvara-alalla on erityinen tarve ajantasaisen, digitaalisen oppimateriaalin tuottamiselle ja jakamiselle.
Hankkeessa tuotetaan yhteisöllisesti ammattialakohtaista, digitaalisessa muodossa olevaa materiaalia, joka palvelee osaamisperusteisten oppimisratkaisujen kehittämistä sekä soveltuu koko oppilaitosverkoston käyttöön.  Kehitetään ja testataan pelillisyyttä sekä erilaisia simulaatioympäristöjä opetuskäytössä luonnonvara-alan erityispiirteet huomioiden.
Varmistetaan digitaalisen materiaalin saatavuus avoimissa oppimisympäristöissä, jolloin myös työelämällä on mahdollisuus niiden hyödyntämiseen sekä varmistaa, että sisällöt vastaavat tämän päivän työelämän tarpeita.
Korostetaan kestävän kehityksen mukaista toimintaa ja ratkaisuja mm. tuotantoprosesseissa digitalisaation keinoin.
Jaetaan verkostolle kokemuksia, käytäntöjä sekä materiaaleja YTO-aineiden integroinnista.

Toimenpide:
Osatoteuttajat sitoutuvat omassa suunnitelmassa materiaalien toteuttamiseen sekä niiden julkaisemiseen ja jakamiseen. 
Ahlmanin ammattiopisto toteuttaa kaksi oppimispakettia ja ohjeet oppimistehtävien suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä työturvallisuuteen liittyen edullisen traktorin ajosimulaattorin.
Pohjois-Karjalassa esitellään kolme esimerkkitapausta maatilayrityksessä toteutetusta uusiutumattomien luonnonvarojen käytön vähentämisestä.
POKE, Sedu ja Optima kehittävät YTO-aineiden integrointia eri tutkinnonosiin.
Jamin kehittämiskohteena on verkkokurssien kehittäminen lähiruokatuotantoon ja Green Care –toimintaan yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa.
HAMI tuottaa materiaalia Mustialan navetan 360-ympäristöön, seurataan navetan materiaalivirtoja: rehut, maito, lanta, sähkö ja vesi.
Hevosopisto, Ylä-Savon ammattiopisto ja Kajaanin ammattiopisto testaavat pelillisyyttä. 
Kaikki oppilaitokset ovat mukana materiaalien tuottamisessa ja testaamisessa kehittämistiimien kautta.

Tulos:
Digitaalisessa muodossa olevaa ajantasaista materiaalia avoimilla verkkosivuilla esim. Virtuaalikylässä kaikkien käytettävissä.
Oppimispaketit kestävästä ruuantuotannosta ja suomenkarjasta sekä kokemuksia edullisesta ajosimulaattorista ja sen rakentamisohjeet. Kestävää kehitystä edistävät ratkaisut toimivat malleina muille. Hevosopiston oppimisympäristöt virtuaalisesti esitettyinä. Kasvien tai eläinten tunnistaminen digitaalisen pelin avulla. Tietopaketti täsmäviljelystä. Verkkokurssit liittyen lähiruokaan ja Green Care-toimintaan.
Keudassa pilotoitu verkkokauppa sekä tuotettu materiaalia eläinsairaalan toiminnasta.
Verkkokurssien, pelillisyyden ja YTO-aineiden integroimisesta saadut kokemukset ja niiden jakaminen.  Toimivat menetelmät voidaan ottaa kaikkien käyttöön.
Maatilat, hevosyritykset ja muut maaseutuyritykset saavat tietoa ammatillisen opetuksen menetelmistä ja opetettavista sisällöistä.

4. Tavoite
Hämeen ammatti-instituutti Mustiala on vuodesta 2006 saakka koordinoinut valtakunnallista Virtuaalikylä-verkostoa, joka koostuu yhteensä 40 luonnonvara- ja ympäristöalan toimijasta ja oppilaitoksesta. Tämän hankkeen kaikki osatoteuttajat tulevat tästä verkostosta ja ovat vahvasti sitoutuneita yhteiseen hankkeeseen. Pitkän verkostohankehistorian aikana on kehitetty yhteiset koordinointikäytännöt, jotka varmistavat toimenpiteiden läpiviemisen sekä luvatut tulokset. Erilaisten verkkovälineiden käyttöä tuetaan hankeverkostossa.
Hankkeessa kaikkien osatoteuttajien läpileikkaavia tavoitteita ovat kehittämistiimien perustaminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä digitaalisen oppimateriaalin tuottaminen ja käyttöönotto.

Toimenpide:
Selkeät koordinointikäytännöt: yhteiset verkkotapaamiset ja tiedotuskanavat.  Laskutus ja raportointi tapahtuvat tehtyjä toimenpiteitä vastaan. Tätä varten on olemassa selkeät ohjeet ja lomakepohjat. Koordinaattori on toimijana kaikille osatoteuttajille ennestään tuttu.
Kehittämistiimien vetovastuut on jo hankkeen valmisteluvaiheessa sovittu ja kukin toimija osallistuu yhteen tai useampaan kehittämistiimiin. Tiimien vetäjäoppilaitokset: Maatalousteknologia (POKE), Eläintenhoito (YSAO), Greencare (JAMI), Kasvintuotanto (Novida)
Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista kehitetään yhteisillä työpajoilla sekä henkilöstövaihdolla. Kattava hankeverkosto mahdollistaa sen, että ammattialakohtainen vertaisoppiminen toteutuu.
Tänä päivänä ajantasaista ja monimediasta digimateriaalin on helppo tehdä ja jakaa erilaisilla päätelaitteilla. Koordinaattorilla on tarjolla käyttäjätukea ja koulutusta sekä laadukasta ohjemateriaalia erilaisen digioppimateriaalin tuottamiseen.

Tulos:
Hanke etenee ja toteutuu hankesuunnitelman mukaisesti ja kaikki osatoteuttajat ovat sitoutuneita siihen. Tiiviistä toteutusaikataulusta johtuen poikkeamiin ja muutoksiin reagoidaan koordinaattorin toimesta välittömästi.
Kehittämistiimien toiminnan tulokset on kuvattu tavoitteessa 1. Opintojaksojen pilotoinnin ja osaamismerkkeihin seuraavat tarkennukset: sovittu yksi yhteisesti pilotoiva opintokokonaisuus, osaamismerkkien hyödyntämisen mahdollisuuksia testattu eläintenhoidon osalta opiskelijoiden henkilökohtaistamisessa.
Henkilöstön osaamista parantamalla varmistetaan verkostohankkeen toiminnan tuloksellisuus sekä sille asetettujen tavoitteiden siirtäminen käytäntöön oppilaitoksissa. Tuotettu digimateriaali on valmista ja kaikkien käytettävissä.

Hankkeen vaikutukset/vaikuttavuus. Mikä on lähtötilanne kehittämistyön alkaessa? Mikä muuttuu hankkeen myötä?

Luonnonvara-ala on volyymiltaan pieni. Sen koulutus on oppimisympäristöistä johtuen kallista verrattuna moneen muuhun koulutusalaan. Opetusmaatilojen, -tallien, -metsien ja –puutarhojen ansiosta alan koulutus on monimuotoista ja vahvasti sidoksissa luonnonolosuhteisiin. Reformi asettaa oppilaitoksille muutostarpeita, joissa yhteistyö muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa on välttämätöntä. Yhteistyö tulee olemaan sekä alakohtaista että alojen välistä. Luonnonvara-alalla on koulutuksen järjestäjiä laajalti ympäri Suomea ja etäisyydet ovat suuret. Yhteistyöverkostojen sekä kehittämistiimien perustaminen, henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja jakaminen sekä digitalisaation hyödyntäminen ovat jatkossa välttämättömiä.

Luonnonvara-alan työprosessit ovat ajallisesti pitkiä verrattuna moneen muuhun alaan. Koulutukseen liittyy monia erityisosaamista vaativia alueita. Tämän takia on kustannustehokasta pyrkiä yhteistyöhön. Näin eri koulutuksenjärjestäjät voivat keskittyä omiin vahvuuksiinsa.

Tämän hankkeen vaikutukset kohdistuvat koko luonnonvara-alaan ja sitä kautta koko kotimaiseen ruokaketjuun.
Opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekeminen digitaalisia välineitä hyödyntäen on vahvistunut ja osaaminen lisääntynyt. Digitaalisen ohjauksen ratkaisuilla säästetään jatkossa merkittävästi työaika- ja matkakuluja. Säästyviä resursseja voidaan kohdentaa lisäohjauksen muodossa ohjausta tarvitseville.
Resursseja voidaan kohdentaa yksilöllisten opintopolkujen ohjaukseen ja tukemiseen, kun digitaalisessa muodossa olevaa materiaa saatavilla ja opetus- ja ohjaushenkilöstöllä on osaamista ja valmiuksia hyödyntää sitä.
Yhdessä tuotettu materiaali nostaa luonnonvara-alan koulutuksen laatua ja lisää alan vetovoimaisuutta. Oppilaitosten henkilöstön ja opiskelijoiden verkostomainen työskentelytapa valmistaa opiskelijoita nykypäivän työelämän vaatimuksiin ja antaa kattavan kuvan alasta valtakunnallisesti.

Lisätietoja hankkeesta:

Menna Rantala, Hämeen ammatti-instituutti Oy
menna.rantala@hamk.fi
040-3529913

 

Takaisin

 
Sisältösuodin ja haku

Listaa kaikki videot
Näytä kaikki valokuva-albumit
Prosessikaaviot
Blogit

Tiedotteita tiloilta
Mustialan opetusmaatila
Mustialan hanketoimijoiden tilannekatsauspalaveri
8.5.2017 klo 9.00 - 10.00 Vanha konttori


Mahdollisuus osallistua etänä Skype-linkki lähetetty s-postilla.
Näytä tiedotteet RSS
Virtuaalikylän uutiset

Kansainvälisyyttä ja suomenhevosen juhlaa Suomen itsenäisyyden juhlavuonna - Lounais-Hämeen hevoset kutsuvat

Virtuaalikylä -hankepäätös 2016

Mobiilikesäkoulu 2016

Näytä uutiset RSS

 
Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2011