Ennaltaehkäisy

Asetonitaudin tärkeimpänä ennaltaehkäisijänä on oikeanlainen, tasapainoinen ja maittava ruokinta, josta nauta saa kussakin tuotantovaiheessaan sopivan määrän tarvittavia ravintoaineita, jotta se pysyy kuntoluokaltaan sopivan kokoisena. Kuntoluokitusasteikko on yhdestä viiteen. Umpeenpantaessa ja poikiessa lehmän kuntoluokan tulisi olla noin 3,5 ja siemennettäessa noin 3.

Oikeaan kuntoluokitukseen päästään kun suunnitellaan ruokinta lehmän tuotosvaiheiden mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä että väkirehun määrää lasketaan kun maitotuotos laskee ja vastaavasti väkirehua lisätään tuotoksen noustessa ja näin huolehditaan naudan energian tarpeesta sen tuotokseen nähden.  Tärkeimmät ajankohdat, jolloin kuntoluokitus on aiheellista tehdä, ovat poikimisen yhteydessä, siemennysvaiheessa, tiineystarkastusvaiheessa, loppulypsykaudella sekä umpeenlaitettaessa.

Loppulypsykaudella ja ummessa ollessaan nauta ei saa enää lihoa. Se nimittäin altistaa poikimavaikeuksien lisäksi myös asetonitaudille, sillä lihavan naudan syöntikyky on poikimisen jälkeen heikompi kuin normaalipainoisen ja tällöin naudan elimistö käyttää sen runsasta rasvakudosta verensokerin nostamiseen, mikä aiheuttaa ketoaineiden runsasta muodostumista maksassa. Lihavan naudan on normaalipainoiseen nautaan nähden myös hankalampaa saada poikimisen jälkeinen energiavaje poistettua, koska sen elimistö pyrkii rasvavarastonsa ansioista saavuttamaan herumishuipun hyvin nopeasti ja samalla sen ruokahalu on heikentynyt. Oli nauta sitten lihava tai ei sen väkirehuannosta tulisi kohottaa mahdollisimman nopeasti heti poikimisen jälkeen vastaamaan sen energiantarvetta. Erityisesti lehmät jotka ovat kerran sairastaneet asetonitaudin, voivat sairastua siihen helposti uudestaan ja näiden lehmien kuntoa tuleekin tarkkailla erityisesti ennen ja jälkeen poikimisen.

Ketoainemäärityksellä voidaan yrittää ennaltaehkäistä asetonitautia. Maidosta otetulla näytteellä tauti voidaan havaita jo ennen sen varsinaista puhkeamista. Ketoainemäärityksen voi tehdä pikatestillä tai joko lähettämällä näyte meijerin laboratorioon. Laboratorio tuloksella voidaan havaita, jos naudalla ilmenneet mahdolliset asetonitaudin oireet eivät liitykään ketoosiin. Ketoaineita alkaa muodostua, kun lehmällä on energiavaje ja silloin niitä erittyy myös maitoon. Jos maidossa ei havaita poikkeavia ketoainepitoisuuksia, lehmän oireet tuskin liittyvät asetonitautiin.

Koska asetonitauti saattaa olla seurausta jostain muusta sairaudesta, pitäisi kaikkia tautitekijöitä yrittää parhaansa mukaan minimoida naudan elinympäristössä.  Tämä onnistuu parhaiten silloin, kun naudan ruokinta ja tarkkailu sekä elinympäristön rakenteet ja hygienia on hoidettu oikein ja ammattimaisesti.

Takaisin