Asetonitauti eli ketoosi

Asetonitauti eli ketoosi on naudan energiavajeesta johtuva sairaus. Naudan energiavaje johtuu useimmiten siitä, että sen ruokahalu on heikentynyt tai jopa kadonnut kokonaan. Tällöin nauta alkaa kärsiä aineenvaihdunnan häiriöstä, jossa veren sokeripitoisuus laskee ja vereen alkaa kerääntyä niin sanottuja ketoaineita. Ketoaineita ovat asetoni, josta tauti on saanut asetonitauti –nimensä sekä asetoasetaatti jaβ-hydroksidivoihappo. Vähäinen ketoaineiden muodostuminen naudan elimistössä on normaalia, koska niitä voidaan hetkellisesti käyttää hyväksi silloin, kun naudan verensokeripitoisuus on tilapäisesti syystä tai toisesta päässyt laskemaan. Silloin jos niiden määrä kohoaa liian suureksi, nauta ei voi enää käyttää niitä kaikkia hyödykseen. Tällöin niitä alkaa kertyä naudan verenkiertoon ja niitä hukkaantuu hengityksen, virtsan ja maidon välityksellä.

Asetonitaudista on olemassa kahta eri tyyppiä. Perinteinen asetonitaudin muoto johtuu siitä, että nauta ei saa syömästään ruuasta tarpeeksi energiaa siihen, että sen pötsissä voisi muodostua tarpeeksi hyvän verensokeripitoisuuden ylläpitämiseksi tarvittavaa propionihappoa. Riittävän propionihapon muodostuminen on verensokeripitoisuuden kannalta tärkeää siksi, että se on yksi glukoosin tärkeimmistä esiaineista. Ilman sitä naudan maksa ei siis pysty tuottamaan tarpeeksi glukoosia, joka toimii normaalisti verensokerin lähteenä. Näin ollen naudan verensokeripitoisuus laskee. Tällöin naudan elimistö alkaa käyttää energianlähteenään sen omaa rasvakudosta ja suolistosta sekä lihaskudoksesta peräisin olevia aminohappoja. Erityisesti rasvan käyttäminen verensokerin tuotantoon johtaa siihen, että naudan maksassa alkaa muodostua liian paljon ketoaineita ja asetonitaudin oireita alkaa ilmetä. Uudempi asetonitaudin muoto johtuu puolestaan siitä, että nauta kärsii liikalihavuudesta. Liiallinen lihavuus altistaa nautaa asetonitaudille, koska silloin sen syöntikyky saattaa heikentyä ja maksa voi alkaa rasvoittua, joka voi johtaa jopa maksarasvoittumaan tai pahimmillaan maksarappeumaan. Kun naudan maksa rasvoittuu, sen toiminta häiriintyy eikä se pysty enää pitämän naudan verensokeripitoisuutta oikealla tasolla, vaan se laskee, jolloin naudan elimistö alkaa jälleen käyttää energianlähteenä omaa rasvakudostaan ja sen maksassa alkaa muodostua liikaa ketoaineita. 

Lisäksi asetonitaudista on olemassa primaarinen ja sekundaarinen muoto. Primaarisesta asetonitaudista puhuttaessa tarkoitetaan asetonitautia, joka johtuu naudan energiavajeesta, joka johtuu esimerkiksi yksipuolisesta tai niukasta ruokinnasta. Sekundaarisesta asetonitaudista puhuttaessa tarkoitetaan puolestaan asetonitautia, joka johtuu jonkun muun sairauden takia alentuneesta energiansaannista. Mikä tahansa muu naudalla esiintyvä sairaus voi johtaa sekundaarisen asetonitaudin puhkeamiseen.

Asetonitautia esiintyy naudoilla erityisesti sisäruokintakaudella, koska ulkoruokintakaudella rehuna käytetty laidun voi olla energiapitoisempaa kuin säilörehu. Laitumella nauta saa myös liikuntaa, joka ennaltaehkäisee sairautta. Erityisesti sairastumisriski on suuri korkeatuottoisilla ja parhaassa tuotosvaiheessa olevilla sekä lihavilla lypsylehmillä. Yleensä asetonitauti puhkeaa 2-8 viikon kuluttua poikimisesta, koska poikimisen jälkeen lehmän ravintoaineidentarve lisääntyy nopeasti muun muassa käynnistyneen maidontuotannon myötä eikä se pysty paikkaamaan syntynyttä energiavajetta syömällään rehumäärällä.

Oireet
Hoito
Ennaltaehkäisy